Ruraq:AlimanRuna/Robert Vallejos Valdivia Biol

Wikipediamanta

A[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

A


Achakana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achakana, achaqana, phasakana, pitajaya, pitajaña, waraq'u nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, sapin mikhukun.

Achanqara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achanqara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, tiyan ashka layamanta, t'ikan yuraqta, chanta pukatawan ima, jatun, uqharinku phurunranapaq.


Achanqhuy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achanqhuy nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, llawar suruyta sayachin.


Achapana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achapana, murapapa, muk'ulu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun papasta.


Achaqana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achaqana: s.(bot) Achakana.

Acharu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Acharu, chukurillu, achuqlla, waywash, unchuchukuy: s.(zoo) Q'arachupa.


Achhira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achhira nisqaqa juk yaku mallkiqpa sutin, tuquru laqhiyuq, juch'uykunalla chaypa sutin.


Achhumi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achhumi nisqaqa juk laya ulala mallkiqpa sutin.


Achililisara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achililisara nisqaqa juk laya saraqpa sutin.


Achis[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achis: s.(bot) Achita.


Achita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achita, kiwicha nisqaqa juk laya kañawaqpa sutin, puqun kinuwa jina, yuraqta, mikhukukun puquynin, puqun pisi chirillaqtaspi.


Achiwti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achiwti: s.(bot) Achiwiti.

Achiwaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achiwaka nisqaqa juk laya mallkikunaqpa sutin: inujuqta, qhuraqta, sanawriaqta, waqkunapata ima.


Achiwiti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achiwiti nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, puqun q'urutitasta jina chay puquy puka, chaywan mikhunasta llinpichanchiq, tullpunapaqpis kusa.


Achu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achu: s.(zoo) Khirkinchu.


Achukatuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achukatuna nisqaqa juk laya tunaqpa sutin.


Achuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achuma, achhumi, qasaqsisa, aychaycha, phuqru nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, kinsa runa sayayta wiñan, puquynin mikhukun.


Achuni[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achuni, sunchu, kuchuchi nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, atuqjina chhuqu uya.


Achunisananku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achunisananku nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Achupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achupa, kachupa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhisninpi khishkayuq, ñañuslla.


Achupalla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achupalla, ananas, piña nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, puqun murq'u muq'ullata, chaytaq mikhukun, may misk'i mikhunapaq.


Achuqalla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achuqalla, achuqlla, acharu, chukurillu, waywash, unchuchukuy: (zoo) Q'arachupa. 2. Ararankha.


Achuqcha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achuqcha, q'iwiq'iwi, kaywa, kachu nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin, chhuquchhuqullata puqun, mikhukun puquynin, kinsa layanmanta tiyan.


Achuqlla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Achuqlla,acharu, chukurillu, q'arachupa, waywash, unchuchukuy: s.(zoo) Achuqalla.


Ahusqiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ahusqiru; ahus k'aspi, ajusqiru s.(bot) Juk laya jaanpi mallkiqpa sutin Chamanikunaq jallch'achikunanku, kallpa jauwachikunanku.

Ajipa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ajipa, ashipa, jikima nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, as misk'iraw, mikhukun.


Ajishway[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ajishway nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, alwirjamanta aswan jatuchaqta puqun.


Ajuya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ajuya nisqaqa juk laya piliq sutin, sayan quchaspi, mayuspi.


Akacha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Akacha,akakaw, k'ipa: s.(bot) K'ipapapa, chay qallpaspi rikhurin chay.


Akakakaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Akakakaw, wakaka nisqaqa juk laya tutapuri p'isquq sutin, uywasmanta llawarninta ch'unqan nin.


Akaru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Akaru, kusña nisqaqa juk laya p'isquq sutin, akathawispa purin


Akarway[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Akarway, aqharway, thaparanku: s.(zoo) Tutaphawa pilipintuq sutin.


Akasimi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Akasimi, wich'iqwayu. k'ukiru nisqaqa juk laya p'isquq sutin, yuraqwisa yana p'isqu.


Akatanqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Akatanqa,ismaylunku: s.(zoo)Akatinqa.


Akatinqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Akatinqa, ismaylunku: s.(zoo)Juk laya juch'iy khuruqpa sutin, akasta tanqayachan.


Akatuwawa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Akatuwawa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Akhana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Akhana nisqaqa juk laya janpi qhuraq sutin.


Akurma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Akurma.- s.(bot) Juk janpi mallkiqpa sutin, p'isqusimiman rich'akuq, punkisqasta tiyayuchin chay. Kawallu chupa nillankutaq.

Akuwayaqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Akuwayaqa, jak'uwayaqa. pituwayaqa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, puqun muchu q'urutasta jina, chay ukhunpi jak'u tiyan, q'apan pitujin chay mikhukun.


Alamu [llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Alamu : s.(bot)(esp) nisqaqa juk jatun sach’aqpa sutin, jatuchachaq laqhiyuq, wiñan may chhikachaqta, q'illuta tiñinapaq uqharinku, chantá k'ullunmanta ruwakun qhisqara k'aspikuna chay.


Allampasu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Allampasu nisqaqa juk laya janpi aliq sutin, Ikuatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.

Allawsu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Allawsu, mashua nisqaqa juk laya papayuq aliq sutin.


Alliwapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Alliwapa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuatur q'uñi jallp'api tiyan.


Allpa amarunk'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Allpa amarunk'aspi, chay uq janpi mallkiqpa sutin, Ikuatur q'uñi jallp'api tiyan. (Alpa amarun caspi)


Allpaqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Allpaqa, allpaka, paqu nisqaqa juk laya uywaq sutin, llamaman rich'akun, astawan wat'a chantaqa millmasapa.


Allqup'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Allqup'anqa: s.(bot) Q'uñi jallp'a janpi mallkiqpa sutin, Ikuatur q'uñi jallp'api tiyan.


Allqupyantan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Allqupyantan nisqaqa juk laya lantaa sutin, ñañu yura, chantá juch'iysitusta puqun, yaya puquynin mikhukun.


Alpaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Alpaka, alpaqa: s.(zoo) Allpaka.


Alqukhishka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Alqukhishka: s.(bot) Planta medicinal desinflamante.


Alqukhishka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Alqukhishka nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, punkisqaspaq kusa.


Alqukhuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Alqukhuru, alquru nisqaqa juk laya sikaq sutin, kukata mikhukapun.


Alqulakawiti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Alqulakawiti: s.(bot)Juk laya lakiwitiq sutin, k'ita , juch'iylla.


Alqullant'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Alqullant'a nisqaqa juk janpi qhuraq sutin, t'ikan killmu llinpita, janpi wisananaypaq chay.


Alqupayanta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Alqupayanta nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun juch'istusllata , chanta yana, mikhukun..


Alqusuyku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Alqusuyku: s.(bot Juk ashna qhuraq sutin, sunpispi rikhurin, mujun chhulluq chhulluqta.


Ayanki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayanki nisqaqa juk laya challwaq sutin, mamaqhuchallapi tiyan.


Altamachi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Altamachi nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Altamisa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Altamisa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Alunsillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Alunsillu s.(bot) nisqaqa juk aliqpa sutin janpi ukhu llawark'utuspaq.

Amajaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amajaya nisqaqa juk laya uqaqpa chanta chay chhuqu papaqpa sutin.


Amaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amaku: s.(zoo) Jamak'u.


Amankaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amankaya, amanqay: s.(bot) Jamankaya.


Amanqay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amanqay, amankaya nisqaqa juk laya qhuraq sutin.


Amapanki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amapanki nisqaqa juk laya janpi qhuraa sutin, mayllakuna yakupi kay mallkiwan chaytaq jark'awanchiq tukuy millaymanta..


Amapu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amapu: s.(bot) Mallki


Amaru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amaru nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, alqu chhikan. Chay jatun katariqpa sutin.


Amarukachu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amarukachu: s.(bot) Juk laya chay achka t'ikasniyuq mallkiqpa sutin.


Amarukhishka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amarukhishka nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Amarunuchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amarunuchu nisqaqa juk laya yunqa janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Amash[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amash: s.(bot) Payqu.


Amasisa [llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amasisa nisqaqa juk jatun sach’aqpa sutin, mana unaypichu wiñan, janpi waqaynin punkisqaspaq, k'irispaq ima, chantaqa ima ch'uwista ruwanapaqpis.


Amayllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amayllu nisqaqa juk laya chay jatun yana-uqi chhakaqpa sutin.


Amipikira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Amipikira, lachiwana nisqaqa juk wach'ikuq khuruqpa sutin, misk'ita ruwan ch'akich'akillata t'iqipi chayta nikun.


Anak'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anak'aspi: s.(bot) Janpina k'aspi, uq mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Añanku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Añanku, añayllu, añapira nisqaqa juk laya sik'imiraq sutin.


Anapalla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anapalla: s.(zoo)Juk laya jatun ch'uspiq sutin, wakin yuyanku chay wañusqaq nunan kasqanta, rikhurin ayachukuna killapi.


Añas[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Añas, yalus, añaskuti, pishilinqa, añanku, paqlla, añasku, añasiq(k)i s.(zoo) Añathuya.


Añasqiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Añasqiru nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Añawaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Añawaya nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, khishkararalla, t'ikan q'illuta.


Añawayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Añawayu nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, llant'apaq kusa.


Añawayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Añawayu nisqaqa juk laya k'ita quwi sutin.


Añaypanku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Añaypanku, llut'allut'a, muqumuqu nisqaqa juk laya khishkarara mallkiqpa sutin, panpapi k'askasqa, t'ikan pukasta.


Añaypankuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Añaypankuru nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, wasanpi khishkasniyuq.


Anchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anchu nisqaqa juk laya chiwiq sutin.


Anchurapa [llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anchurapa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhisninwan tiñikun q'illuchu llinpita.


Anka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anka, paka nisqaqa juk laya p'isquq sutin, aycha mikhu, waq p'isqusta jap'in sillusninwan, chanta katarita juk'uchasta ima.


Ankalay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ankalay nisqaqa juk laya jatun p'isquq sutin , wallpa chhikan, jatun chupayuq, uqhu p'isqu ninku.


Ankara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ankara nisqaqa juk laya lakawitiq sutin.


Ankhiq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ankhiq: s.(zoo) Canino.


Ankillap'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ankillap'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, kitu yunqapi tiyan .


Ankusa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ankusa, ankusach'a nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, pichanapaq kusa ch'awqran.


Ankuwanku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ankuwanku, llatin nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, janpi k'irisqaspaq.


Ankuwaqsi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ankuwaqsi nisqaqa juk laya sik'miraq sutin.


Anpalawa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anpalawa, lanpalawa: Juk laya yaku jatun katariqpa sutin.


Anp’atu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anp’atu: s.(zoo) Janp'atu.


Anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anqa, anqas.-(adj.) Chay janaqpachaman rich'akuq llinp'ita nikun chay. Añil.


Antaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Antaku nisqaqa juk mallkiqpa sutin, tiñikun kay mallkiwan pukaq'illituta.


Anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anqa: s.(zoo) Anka.


Anqara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anqara, janq'ara, wanpuru nisqaqa juk laya jatun lakawitiq sutin , may chhikachachaqta wiñan.


Anqas [llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anqas nisqaqa juk tullpuna mallkiqpa sutin, tullpun qhusi llinpita.


Antar[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Antar nisqaqa juk laya jatun sach’aqpa sutin, punallapi tiyan.


Antarupha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Antarupha nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, chay chinpakuq unquykunapaq kusa.


Antawayrunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Antawayrunku nisqaqa juk laya jatun wayrunq'uq sutin.


Antharu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Antharu, jichin, wanku, waywacha, waywaku nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, sach'asllapi sayan ch'anpa chupita, juch'iylla.


Antianka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Antianka nisqaqa juk laya aycha mikhu p'isquqpa sutin, ankamanta nisqaqa aswan jatun.


Antiaqchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Antiaqchi nisqaqa juk la p'isquq sutin, aqchiman rich'akun, qhaparayachantaq atataw, taw.


Anticha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anticha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Antikutur[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Antikutur nisqaqa juk laya jatun p'isquq sutin, q'uñi jallp'aspi tukuyninkumanta aswan jatun, rich'akun kunturman.


Antiuqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Antiuqa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, uqaman rich'akun.


Añu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Añu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, mikhunapaq kusa, uqaman rich'akun.


Añuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Añuchi, allqamari, qharqaña nisqaqa juk laya p'isquqpa sutin, ima wañusqa aychastapis mikhun.

Anunas[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Anunas, chirimuya: s.(bot)(esp) Juk puquq mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, mikhukun puquynin chanta manchay misk'i, q'itayaspa qhuñaman rich'akun. Añawaya.-(s.)Khiskarara mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan chay.


Apanqura(y)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apanqura(y), apanti(n) nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, mamaqhuchapi tiyan. Phasallalla.


Apasana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apasana, runapapa nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Apatara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apatara, sipila: s.(zoo)Chulupi.


Apaychaqcha, apaycha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apaychaqcha, apaycha nisqaqa juk laya wach'ikuq khuruqpa sutin, phawayachan.

Apaychawayllis[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apaychawayllis: s.(zoo) Apaychaqcha.


Apharu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apharu: s.(bot) Gemelos del choclo.


Apharuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apharuma, apha, apharu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, k'ita papa, wiñan chaqra ukhuspi.


Apichu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apichu, apisu, k(h)umar(a), wayunkha nisqaqa juk laya papayuq mallkiqpa sutin, manchay misk'ita qawin, tiyan q'illu, kulli ima

Apilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apilla: s.(bot) Uqa.


Apinquya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apinquya, apinkaya, thinti, luq'usti, muruquya nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin, t'ikan q'aypa pukitasta, puquntaq murq'u murq'ullata, may misk'i


Apitara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apitara, jipijapa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, chuntajina jatuchiq laqhisniyuq, chaymantataq ruwakun chhararas, jipijapa nisqa sutiyuq.


Apiytana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apiytana nisqaqa juk laya itapalluq sutin.


Apasankha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Apasankha: s.(zoo) Phasallalla.


Aputuqtu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aputuqtu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, t'ikan may k'achata pukitasta, asusinaman rich'akun.


Aqarwa(y)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aqarwa(y), jaq'arwa nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, wallpawallpaman rich'akun. Chay may jatun pilipintuq sutin.


Aqchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aqchi nisqaqa juk laya p'isquq sutin, mamaniman rich'akuq, yuraq wisa yana riqra, aycha mikhu.


Aqchiq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aqchiq nisqaqa juk laya k'aspichaki p'isquq sutin.


Aqhaqha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aqhaqha nisqaqa juk laya juch'iy mallkiqpa sutin, panpaman k'askasqallata wiñan.


Aqhaqllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aqhaqllu, jaqhaqllu nisqaqa juk laya p'isquq sutin. Q'umir piliq sutin. Juk laya yuthuq sutin.


Aqrawayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aqrawayu, waqra(n)wayu nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, waqra waqralla khishkan.


Aqrawayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aqrawayu, yuruma nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, puquynin manchay misk'i chanta kusa, wakin ninku juq'uriñawi.


Aqta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aqta: s.(zoo) Jamak'u.


Aqwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aqwa nisqaqa juk laya uruq sutin, jatun papaqayu punamanta.


Aqwakulla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aqwakulla nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Arakacha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Arakacha, araq, k'ipa nisqaqa juk laya papaqpa sutin..


Arakari[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Arakari: s.(zoo) Tukán.


Arakuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Arakuru nisqaqa juk laya jukuqpa sutin.


Aranpichana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aranpichana, millu nisqaqa juk laya ichhuqpa sutin, pichanapaq apayachanku.


Araq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Araq, atuqpapa, k'ipa, arakacha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, k'ita papa, k'ipa papa.


Araqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Araqa, apichu, khumara, nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, k'ita apichu, manan allin misk'ichu.


Ararankha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ararankha, aras nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, katarimantaq janp'atumantaq rich'akun, chupayuq, rumiuraspi tiyan. Jaq'arwa, qaraywa, shukullukuy, shukullway, karaywa, ukulluku, qutur, achuqalla, sukullukuy, sukulluku, jararankhu.


Arikuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Arikuma, arikuna, llaqhun: s.(bot)Yakun. Juk laya mallkiqpa sutin, papamanta aswan jatuchiqta puqun, chawata mikhukun, may ilita.


Arimiña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Arimiña: s.(bot) Anriswaylla, antiswaylla, anrisuylla.


Ariraña mikilu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ariraña mikilu, tuquru, tuquli, yaqu nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, juch'iy jukumari misk'imikhu.


Ariruma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ariruma, misuk'a, aruma nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan may q'aparishaqta, t'ikan kusa tullpunapaq.


Arituma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Arituma nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, t'ikan anqas llinp'ipi.


Ariwiwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ariwiwi, ullupika, aribibi nisqaqa juk laya uchuqpa sutin, yanaq'umir, machay jaya.


Arkayuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Arkayuyu nisqaqa juk laya q'apaq mallkiqpa sutin, mana wisata punkichinanpaq kusa.


As(h)ipa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

As(h)ipa, ajipa, jikima nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, as misk'iraw, mikhukun, rich'akun apichuman.


Asaput(q)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Asaput(q) nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, may sumaq q'apaq t'ikayuq.


Asaruma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Asaruma nisqaqa juk laya papaqpa sutin, jatun papa


Asiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Asiru: s.(zoo) (aym.)Juk laya katariqpa sutin, may miyu khaniynin.


Askankuy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Askankuy, askanquy, mullisika nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, millmarara, khishkarara.


Asnachhaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Asnachhaka nisqaqa juk laya chhakaqpa sutin, millayta asnan.


Asnapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Asnapa: Q'apa mallkikunaqpa sutin, wayk'unaman churakun.


Asuka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Asuka, q(h)uchapuma, unupuma nisqaqa juk laya k'ita khuruqpa sutin, yakupi sayan, challasta mikhun.


Asyaqwayta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Asyaqwayta nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, millayta q'apan t'ikan, supay t'ika ninku.


Ata[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ata nisqaqa juk laya mallkiqpa puquy waqaynin sutin, rumun runasa chaywan tuta k'anchakunku.


Atallpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atallpa, atawallpa: s.(zoo) Wallpa, warmi atallpa, qhari atallpa.


Atamiski[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atamiski nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, llant'apaq kusa


Atanatan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atanatan nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, chay lukumu puquyman yaykun.


Ataparay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ataparay nisqaqa juk laya k'aylankulaqpa sutin, maychhikachaq chakisniyuq.


At’aqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

At’aqu: s.(bot) Jat'aqu.


Atarisi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atarisi, rak'irak'i, k'umuyuyu, piskulka, phiskulka, luri nisqaqa juk laya lurinkunaq sutin,


Atawallpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atawallpa: s.(zoo) Atallpa.


Atimach'aqwa(y)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atimach'aqwa(y) nisqaqa juk laya jatun katariqpa sutin, mana miyuchu khaniynin, imatapis suqsukapun.


Atuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atuq, kakaru nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, aychamikhu, alquman rich'akun, qhichimchu.


Atuqatuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atuq atuq, sirasira: s.(zoo) Atuqsillu.


Atuqchupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atuqchupa nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin, ch'iki ayllumanta.


Atuqchuqllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atuqchuqllu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, warmikuna chaywan chuqchankuta mayllakunku.


Atuqkullkucha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atuqkullkucha nisqaqa juk laya p'isquq sutin, waqan jujuy nispa.


Atuqparakachan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atuqparakachan nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin,


Atuqsara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atuqsara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sarajina chuqlluyuq, t'aqsakunku phusuqunwan.


Atuqsillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atuqsillu, sirasira: s.(zoo)Atuqatq. Alacrán.


Atuqullukun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atuqullukun nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, k'ita ulluku, papalisa.


Atuqwiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Atuqwiru, wantuwantu nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Ausima[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ausima nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Awaji[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awaji: s.(bot) Mallki puquynin ima.


Awaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awaku, awakuyamur nisqaqa juk laya mamaqucha challwaq sutin.


Awankana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awankana: s.(zoo) Un laya puna ankaq sutin, as juch'iylla.


Awankanamallku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awankanamallku: s.(zoo) Anka irpa, uña anka.


Awankay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awankay, abankay: s.(zoo) Qhapaq anka, aswan jatun tukuy ankakunamanta.


Awaqholla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awaqholla, jawaqhulla nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin.


Awaqpaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awaqpaya nisqaqa juk laya p'isquq sutin, waqan awaqpaya, awaqpaya nisma.


Awara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awara, awarasu, anta nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, khishkararalla, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Awaranku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awaranku, awarunku, achupalla: s.(bot) Piña.


Awaranku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awaranku, qayara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, ch'aki jallp'asllapi tiyan


Awarmantu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awarmantu, kapulí, awaymantu nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, puquynin miyo wisa khuruspaq.


Awarqallitu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awarqallitu nisqaqa juk laya qhuraq sutin, t'ikan mayt'usqita jina wasaman.


Awaru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awaru nisqaqa juk laya k'usilluq sutin, mana ancha jatunchu.


Awarunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awarunku, jawaqulla, awaranku :s.(bot) nisqaqa juk jatuchachaq ulalaqpa sutin, khishkasninmanta llawri ruwakun.


Awaymantu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Awaymantu, kapuli: s.(bot) Awarmantu.


Ayach'uspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayach'uspi, chiririnkha nisqaqa juk laya q'umir ch'uspiq sutin, aychaman suwi churan.


Ayachillchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayachillchi nisqaqa juk laya asna qhuraq sutin.


Ayalachiwana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayalachiwana: s.(zoo) Juk laya wach'ikuq khuruqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Ayamuña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayamuña nisqaqa juk laya k'ita muñaq sutin.


Ayanki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayanki nisqaqa juk laya challwaq sutin, mamaquchallapi tiyan.


Ayapana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayapana nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, may junp'ichikun.


Ayaphuqllana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayaphuqllana nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Ayaqamat'ira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayaqamat'ira nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illu t'ika ariruma.


Ayaqhura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayaqhura nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, millayta asnan.


Ayara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayara, ajara: s.(bot) K'ita


Ayaspakiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayaspakiru nisqaqa juk laya saraqpa sutin, chay chuki rumaman rich'akuq.


Ayat'uqpi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayat'uqpi, tuqti nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Ayatunpis[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayatunpis nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Ayawantu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayawantu nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, ayapanpaspi sayan, ima wañusqatapis apakapun.


Ayawaskha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayawaskha, qhushqa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, yakun uma muyuchikun, chanta pawichikun.


Ayawi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayawi, t(')utura, matara nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin.


Ayllinku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayllinku, maqunqu, mak'unku, maqunqu, mak'unku, chay papaqpa mak'unkuranta nukun.


Ayna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayna, inkill: s.(bot) T'ika, t'ikaypi.


Ayranpu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayranpu nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, manchay khishkararalla, tunas puquynin pukitas, tullpunapaq uqhariqkanku, mikhunata, aqhata, chhullunkata ima, janpi wawa phaskupaq.


Ayranpuqura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayranpuqura nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin, janpi, ch'upusta puquchin.


Aysuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aysuma nisqaqa juk laya yanaq'illu saraqpa sutin, ch'aqipaq kusa.


Aytaqupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Aytaqupa nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, janpi laqhisnin.


Ayupay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayupay nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin, mayuspi, quchaspi, larq'aspi ima tiyan.


Ayusiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ayusiru, ajuschiru, ajuswaska nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin tiyan ukhu jallp'aspi chay. Ajos chiro. Ahus, ajus: s.(bot) Juk laya jallp'a ukhupi puquq mallkiqpa sutin wayk'unaman churanku, chantaq janpi ima unquypaqpis.


]] ==


]] ==


B[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

B


Bagrik'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Bagrik'aspi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, Ikuatur q'uñi jallp'allapi tiyan.


Balsamuqara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Balsamuqara, walsamuqara: s.(bo) Juk laya janpi mallkiqpa sutin, qaran k'irispaq, k'ajapaq, chantaqa chay wisanchiqpi khurusta wanchinapaq kusa chay.


Barbasku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Barbasku: s.(bo) Juk laya mallkiqpa sutin, mujunwan challwakun, challwanapaq yakuman qhalliykuna mujunta chaywan challwas macharanku jap'inapaqpacha chay.


Billakuk'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Billakuk'aspi: s.(bot)Juk janpi mallkiqpa sutin q'uñi jallp'asllapi tiyan. Bellaco caspi; especie de planta medicinal de la selva


Bitutiwaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Bitutiwaska, pitutiwaska: s.(bot)Juk mallkiqpa sutin.


]] ==


CH[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

CH


Chachakuma(u)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chachakuma(u) nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, juq'ujallp'aspi wiñan, janpi, chanta tullpunapaq kusa. Armapaq kusa k'ullun, pukaraw, t'ikan ashkapi yuraqpata.


Chachali[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chachali nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Chachama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chachama nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, ch'aki jallp'aspi tiyan.


Chachanku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chachanku nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, guitarrilla.


Chachapiya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chachapiya nisqaqa juk laya uqaqpa sutin.


Chakami[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chakami nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, wallpamanta aswan jatun.


Chakap'aki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chakap'aki nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, mansanilla ayllumanta.


Chakill[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chakill nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin, laqhisnin juch'istus.


Chalchal[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chalchal nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, puquynin pukitas, chanta mikhukun.


Chalchaliru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chalchaliru nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, chiwaluman rich'akun, chalchal puquyta mikhun.


Challchallka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Challchallka: s.(zoo) Ch'allchaku.


Challip'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Challip'anqa nisqaqa juk mallkiqpa sutin, Ikuatur q'uñi jallp'allapi tiyan.


Challku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Challku: s.(bot) Ch'ullku


Challwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Challwa: s.(zoo) Tukuy challwakunata jina nikun.


Chamalu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chamalu nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Chaman(a)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chaman(a) nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, tukuypaq uqharinku, muqunanaypaq janpi.


Chamik(s)u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chamik(s)u: s. s.(bot) Juk laya mallkiqpa sutin, mayuspi manchay larq'akantuspi tiyan mujun miyu, wanchikun.


Chankana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chankana, tichankana, chukiqayara, ichhuqhata nisqaqa juk laya taun qayaraq sutin, maychhikachaqta wiñan chuchiwan t'ikananpaq, chuqchanmanta ruwakun pita.


Chankaruma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chankaruma, chankas nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Chankas[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chankas: s.(bot) Chankaruma


Chankil[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chankil nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin, uqmanta iskay marq'akama wiñan. Uwakuna mikhunku.


Chanpuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chanpuru nisqaqa juk laya puquq sach’aqpa sutin.


Chanqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chanqu nisqaqa juk juch'iy yakumallkiqpa sutin, quchaspi, larq'aspi tiyan.


Chanrara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chanrara nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, puquynin chhallchhall nin.


Chapi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chapi nisqaqa juk tiñina mallkiqpa sutin, pintan pukaq'illituta.


Chapulla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chapulla nisqaqa juk laya pilipintuq sutin.


Chaqallka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chaqallka: s.(bot) Dícese de cualquier planta leguminosa.


Chaqallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chaqallu, chhakallu: s.(bot) Nikun chay ima puquypa chhullchunta; jaawaspata, thaquata, alwirjaqta ima


Chaqruku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chaqruku nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, janpi chirichinpasqapaq, muqutullunanaypaq chantaqa sulluchiq mallki.


Chaqruna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chaqruna, samiruka, amiruk, pishikawa. batsikawa nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin, yunqapi tiyan, ayawaskawan ima t'inpuchisqa waliq nanayta mana tarinapaq.


Chaqrup'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chaqrup'anqa nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Chaquq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chaquq, chakuq nisqaqa juk laya sik’imiraqpasutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, kawsay jawch'aq sik'imira, wasista llinphuchan tukuy millay khurusmanta, uqllata llunp'iyunku wasimanqa.

Chara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chara, suri nisqaqa juk laya jatun p’isquqpa sutin, mana phawanchu, juch'iy chupayuq. Istalla, ch'uspa


Charana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Charana nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, tiyan chhankararaspi, pukaraw p'isqu.


Charapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Charapa, qarapa nisqaqa juk laya juch'iy waluqta manchay charapuqta sutin.


Charapap'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Charapap'anqa nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin, Ikuatur yunqallapi tiyan chay.


Charapu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Charapu nisqaqa juk laya kariy waluqta manchay charaputa, mamaquchallapi tiyan.


Charara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Charara, kinsak'uchu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi ukhu, unqusqa warmista sulluchin uqyaqtinku, q'umirta tiñinapaq kusa, kinsa katiyuq.


Charata[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Charata, qhillawallpa nisqaqa juk laya k'itawallpaq sutin, tiyan iskay layamanta, uqnin yakupikawsan


Charku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Charku nisqaqa juk laya aychamikhu p’isquqpa sutin, juch'iylla mamaniman.


Charu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Charu nisqaqa juk laya suqus mallkiqpa sutin, chaymanta ruwanku kanastasta, ñaqch'asta, waqkunata ima.


Chaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chaska: s.(bot) Wayra t'ika.


Chawar[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chawar, ch'awara nisqaqa juk mallkiqpa sutin, qayaraman rich'asqa, tíkan q'illuta chawpinmanta lluqsimuspa.


Chawatak'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chawatak'aspi nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, yunqallapi tiyan, wiñan 10 runa sayayta.


Chawchakapuli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chawchakapuli, kapur(l)i nisqaqa juk laya pupuypaq sutin, sirisaman rich'akuq. Chawicha, k'uysillu, chawcha nisqaqa juk laya papaqpa sutin, k'uyuk'uta puqun chantaqa mana unaypichu.


Chawpaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chawpaw nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, urqusllapi tiyan, q'illuch'iqchi.


Chawqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chawqa nisqaqa juk laya sani p’isquqpa sutin, phichitankamanta aswan jatun.


Chawqarumi(u)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chawqarumi(u) nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan, tiyan yanpataspi, manchay mayuspi, q'illituta t'ikan. 2 s.(zoo) Ch'añu p'isqua sutin, yanaq'illitu, manchay ch'aqwan.


Chayñapallar[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chayñapallar nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin,


Chaynu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chaynu: s.(zoo) Ch'añu.


Chichiñi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chichiñi, ispi, chhichi nisqaqa juk laya juch'iy challwaq sutin, misk'i yakuspi tiyan.


Chichira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chichira nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Chichiri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chichiri nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Chiiq, chikurupiripiri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiiq, chikurupiripiri nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin, Ikuatur yunqapi tiyan.

Chiiq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiiq nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Chikama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chikama nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Chiki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiki, challchaku, k'alla nisqaqa juk laya juch'iy urituqpa sutin, q'ichichiman rich'akuq.


Chikuri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chikuri, chukuri, achuqlla: s.(zoo) Q'arachupa.


Chili[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chil(l)i nisqaqa juk laya uchuqpa sutin, manchay jaya, q'uñi jallp'aspi uq laya chuntatasina nikun tiyan. 2. s.(zoo) Juk laya misk'i yakupi kawsaq challwaq sutin.


Chila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chila, tisila s.(bot) Juk laya sach’aqpa sutin, tiyan yunqallapi, janpi chanta llant'apaq kusa.


Chila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chila nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, waqaynin puinkisqasta tiyayuchin.


Chilalu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chilalu nisqaqa juk laya misk'i ruwaq khuruqpa, t'una wayrunku (Awija).


Chili[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chili: s.(bot) yarina; Juk laya chuntaqpa sutin.


Chilichili[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chilichili nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin, alqualquman rich'akun, janpi simi phaskupaq.


Chilihak'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chilihak'u: s.(bot) Q'illut'ika mallki.


Chilikuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chilikuku nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin, chaqalluspi puqun, mikhuna puquyninqa.


Chilikuti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chilikuti, sirpa: s.(zoo) Sirp'ita.


Chilina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chilina, laranja nisqaqa juk laya misk'i puquq mallkiqpa sutin, q'uñijallp'asllapi tiyan, qurimurq'usta jina q'illiyan.


Chilipi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chilipi nisqaqa juk laya suqus mallkiqpa sutin.


Chiliqchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiliqchi, kuñuri, saypilli nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, pukasta t'ikan, chaqallupi mujun, laqhisninpi, kurkunpi khishkasniyuq. 2. s.(zoo) Juk laya p’isquqpa sutin, ch'añuman rich'akuq chilliq, chilliq nispa waqan.


Chiliqris[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiliqris nisqaqa juk laya urpitu, yana uma urituqpa sutin.


Chillchill(ay)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chillchill(ay) nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan, puqun ruqhitusta, mujuntaq chhallallaq nin. Mikhunaman churanapaq kusa kilkiña jina.


Chilli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chilli nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin, puquynin mikhukun, chanta kaymanta ruwakun pichana, waq ruwaykuna ima.


Chillina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chillina, tuqtun, ñuqtu(n) nisqaqa juk laya chuwiq sutin.


Chillpi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chillpi, chilpi nisqaqa juk laya ch'awqraq sutin.


Chilltuchilltu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chilltuchilltu, k'itatumati nisqaqa juk laya khishkarara mallkiqpa sutin.


Chillwar[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chillwar nisqaqa juk laya puna junina.


Chillwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chillwi, chiwchi, chiwlli: s.(zoo) Wallpa irpa, p'isqu irpa. Imaq irpasnillantapis nikun.


Chilqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chilqu nisqaqa juk laya ararankhaqpa sutin.


Chilwakan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chilwakan nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin,.


Chima[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chima nisqaqa juk laya chuntakunaq sutin, ninapukata puqun, mujun t'uqluman rich'akun.


Chimillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chimillu nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Chimillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chimillu nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Chimpalu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chimpalu nisqaqa juk laya tumatiq sutin. Chímbalo.


Chimpiyuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chimpiyuq nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuaturllapi tiyan. (Tizimbiyuq)


China hawaq'ullay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

China hawaq'ullay nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, t'ikan yuraqpata, q'illu khishka, yakuta jap'inapaq waliq..


Chinakalistu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinakalistu: s.(bot). Chay puka kalistuq sutin.


Chinakhuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinakhuchi: s. Nikun chay wachaq khuchita.


Chinamulli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinamulli nisqaqa juk laya mulliq sutin, ñañusllata wiñan nitaq jatuchaqtachuchantaqa mana puqunchu.


Chinapaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinapaya nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin, janpi wisananaypaq, chanta wisakhuruspaq, q'illuta t'ikan.


Chinasutuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinasutuma nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin. Juch'iy sikusikuta nikun.


Chinatarku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinatarku: s.(bot) Chinitarku.


Chinat'ula[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinat'ula nisqaqa juk laya t'ulaq sutin.


Chinchanku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchanku nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhisninwan tiñikun q'illuta. Chinchanko.


Chinchap'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchap'anqa nisqaqa juk juch'iy sach’aqpa sutin, ruwakun kurkunmanta waqtiras wasipaq, puquynin mikhuna, chantaqa challwanapaq uqharinku. Chincha panga.


Chinchay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchay nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, juch'iylla, rich'akun jawarman.


Chinchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchi nisqaqa juk laya juch'iy uchuqpa sutin, manchay jaya.


Chinchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchi: s.(zoo)(esp) Juk laya llawarch'unqa khuruqpa sutin.


Chinchilkuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchilkuma, chinchirkuma nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, ch'iñi laqhi chantaqa t'ika pukauchituta; janpi sunqunanaypaq.


Chinchilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchilla nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, anqulaman rich'akuq, aswan juch'iy, qaqasllapi sayan, qaranta, aychanta manchay mask'anku.


Chinchillkuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchillkuma, chinchirkuma, wayarkuma: s.(bot) Arbustito de la familia de las compuestas, asteráceas, de flor amarilla, la cual tiene propiedades medicinales para enfermedades del corazón y cólicos y también contra la tos. La flor se usa también para plumajes.


Chinchiluqutu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchiluqutu, chinchiuchu, kitun, ulupika nisqaqa juk laya luqtuq sutin, juch'istusllata puqun.


Chinchimani[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchimani nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, gunurriya unquypaq janpi.


Chinchipallaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchipallaq nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, chinchita mikhun, jatun chhutuyuq.


Chinchipallaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchipallaq nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, chhikan chhutuyuq.


Chinchipila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchipila: s.(zoo)(p.esp) Chinchi irpata nikun, manchayqa winchuka irpata.


Chinchiputu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchiputu: s.(zoo)(p.esp) Juk juch'iy k'usilluq sutin.


Chinchirk(q)uma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchirk(q)uma,


Chinchirwayta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchirwayta, kantuta nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, pukitasta t'ikan, janpi wayrapaq.


Chinchiuchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchiuchu, kitun, ulupika: s.(bot) Chinchiluqutu.


Chinchullqallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchullqallu nisqaqa juk laya ch'iki khuruqpa sutin, uywasman yaykuspa ukhunkuman wañurachin.


Chinchuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinchuna nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, k'ajapaq kusa.


Chiñi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiñi, masu, chhiñi nisqaqa juk laya phawaq khuruqpa sutin, tutalla purin, juk'uchaman rich'akuq khuru.


Chini[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chini: s.(bot) Nikun chay uq laya itapalluta, janpi chay llawar sumaq purinanpaq.


Chinika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinika nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, qaranmanta p'achata purun runas ruwanku.


Chinikuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinikuru, pajup'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, llullu laqhisnin janpi chinpakuq khuru unquykunapaq.


Chinikuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinikuru: s.(zoo) Nikun chay uq laya khishkayuq philurara sikasikata.


Chinini[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinini nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, chirimuyaman rich'akun.


Chinitarku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinitarku,chinatarku nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Chink(u)iru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chink(u)iru, phichitanka, paria nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, ch'ulituyuq jina umanpi, phinkiyachaspa purin.


Chinkakuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinkakuq: s.(zoo) K'ita. Chinku nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin. Chingo.


Chinparani[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinparani nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Chinuqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinuqa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, urquspi wiñan, chaymata pitasta ruwanku. Chinwa, itana, isanqa, itapallu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhisninpi millma khishkayuq, t'uqpiqtinchiq manchay siqsichikun, tiyan iskay laya: urqu itaapallu, panpa itapallu.


Chinwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chinwa nisqaqa juk laya challwaq sutin, ch'iñi challwa.


Chipchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chipchi nisqaqa juk laya lakayuq sutin.


Chipchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chipchi, chipi, chiwchi: s.(zoo) Chillwi, wallpa irpa jinata nikun.


Chipi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chipi: s.(zoo) K'usillu. Juk laya k'ita khuruqpa sutin, sach'api sayan, alquman rich'akuq.


Chipka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chipka nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin wiñan warawarallata.


Chipsa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chipsa: s.(zoo) Irpa.


Chipu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chipu, ch'ipu, sipu, k'usu, t'isikira nisqaqa juk laya khuruqpa sutin.


Chiqchinpa(y)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiqchinpa(y), suyku, wakataya, chiqchipa nisqaqa juk laya q'apacha mallkiqpa sutin, llaqwaman, manchay waq mikhunamanpis churakun q'aparichinanpaq.


Chiqla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiqla nisqaqa juk laya suqus mallkiqpa sutin, kañanmanta yakuta urqhunku alquq sinqanman jawinankupaq, alqu astawan sinqayuq kananpaq


Chiqlayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiqlayu, chiwchi nisqaqa juk laya ch'ullaruntuyuq uywakunaq sutin. 2 s.(bot) ) Juk laya mallkiqpa sutin.


Chiqlli(n)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiqlli(n), ch'iqlli, q'irqi, chay ima mallkipis ijimun wiñananpaq chayta nikun.


Chiqmu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiqmu, layu: s.(bot) ) Juk laya mallkiqpa sutin, puka ch'ukuch'uku.


Chiqmu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiqmu: Juk laya mallkiqpa sutin, panpapi last'akun, manchay sinchi sapiyuq.

Chiqra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiqra: s.(bot) ) Juk laya yaku mallkiqpa sutin, t'ikan yuraqpata manchay q'illuta.


Chiqri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiqri: s.(zoo) Wallpawallpa uña t'uqyasqata nikun.


Chiqsa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiqsa: s.(zoo) Ch'usiqa.


Chiqta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiqta nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin, tiyan jaqay Ikuatur yunqapi, puquynin mikhukun.


Chiqyaq waqta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiqyaq waqta nisqaqa juk laya q'umir wasa katariqpa sutin.


Chiqyaqqara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiqyaqqara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, manchay q'umirllata wiñan, tiyan punallapi.


Chira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chira: s.(bot) Luqutu, uchu manchay waq mallkikunaqpa mujunta jina nikun


Chira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chira: s.(zoo) Luqutuqta, uchuqta, ulupikaqta manchay waq mallkiqpa mujitunta nikun.


Chirakruyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chirakruyuyu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Chiraq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiraq nisqaqa juk laya ñañuchaki p’isquqpa sutin.


Chiraqru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiraqru, chiraqyu, chiraqruyuyu, saqarara, kariqlla: s.(bot) Llantin. ) Juk laya janpi mallkiqpa sutin, p'isqusimiman rich'akun.


Chirik'aspi chaqruku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chirik'aspi chaqruku nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin manchay q'uñi nin chayarayku sulluchikuq nin, chanta janpi punkisqaspaq.


Chirik'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chirik'aspi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur suyullapi tiyan, janpi k'ajapaq, chantaqa wak'asman jaywanapaq.


Chirimaway[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chirimaway, piña nisqaqa juk q'uñi jallp'a mallki, wiñan qayarajina, chantaqa puqun jatuchiq murq'usta q'illu ukhun manchay misk'i mikhunapaq.


Chirimulli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chirimulli nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, laqhisnin janpi allinta yaku jisp'ayta jispa'napaq, k'ullunpi khishkasniyuq. Sumaq k'ullun armapaq.


Chirimulli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chirimulli nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin ch'anpasta wiñan chantaqa khiskararalla. Mana puquq mulliq sutin.


Chirimuya(u)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chirimuya(u), chirimuyasach'a, muya nisqaqa juk laya puquq sach’aqpa sutin, may misk'i mikhunapaq.


Chirimuyu(a)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chirimuyu(a): s.(bot) Anunas. Juk laya mikhuna puquy sach’aqpa sutin, manchay misk'i puquyninqa.


Chiriqsananku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiriqsananku: s.(bot)(p.esp) Juk janpi mallkita nikun, sulluchikuq chantaqa janpi muqutullu nanaypaq, Chirichakusqaspaqima, chirguayusa.


Chiriri(ri)nkha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiriri(ri)nkha: s.(zoo) Ayach'uspi. Pi wañunanta yachan.


Chiririnkha(qa)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiririnkha(qa): s.(zoo) Chay aychaman khuruyun uq q'umir ch'uspi chaypaq sutin.


Chirisana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chirisana, qarqar nisqaqa juk laya tuta p’isquqpa sutin, tutan willawanchiq sut'iyamunanta.


Chirisiki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chirisiki: s.(bot) ) Juk laya qhuraq sutin, sapin mikhukun.


Chiriwana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiriwana: s.(bot) ) Juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Chiriwayusa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiriwayusa nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin, muqutullu nanaypaq janpi.


Chispu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chispu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, kurkun mana phununchu ni jallp'apipis.


Chita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chita, chitaku: s.(zoo) Chay chitakitu uywas qhawaqinpa qhipanta purinku chayta nikun.


Chitachita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chitachita: s.(zoo) Q'inti.


Chitkin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chitkin nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin.


Chitkin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chitkin nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, ninku crispin nispa ima.


Chiwa(n)ku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiwa(n)ku, chiwalu, yuqyuq, awllti, ch'ulupiya nisqaqa juk laya yana p’isquqpa sutin, chhutun q'ama pukita, parananpaq manchay waqan; parachimuy chulluchimuy nispa.


Chiwanway[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiwanway: s.(bot) ) Juk laya k'ita mallkiqpa sutin, pukata, manchay q'illuta t'ikan. Tiwirintu niku.


Chiwanwayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiwanwayu, chiyumayu, chiyu: s.(bot) ) Juk laya k'ita mallkiqpa sutin, pukasta t'ikan, luqutun jawas jina, urqu jallp'aspi mana runaq chayananpi tiyan.


Chiwchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiwchi, chipi, chiwlla, chiwli: s.(zoo) Chillwi. 2. s.(bot) Juk laya lakayuq sutin, chiqlayu.


Chiwchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiwchi, chiwlli, chillwi: s.(zoo) Irpa, ima p’isquqpa uñallantapis jina nikun.


Chiwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiwi, chuwi: s.(bot) ) Juk laya mallkiqpa sutin, puqun ch'iqchisitusta, wayrurman rich'at¡kun. Wawakuna chaywan puqllanku chuwilawa puqllayta manchay chhilluta. Chaqallun puquynin.


Chiwichhu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiwichhu, qurichhu nisqaqa juk laya ichhuqpa sutin.


Chiwil[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiwil, ischil nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Chiwilapapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiwilapapa: s.(bot) Ñuqch'apapa, may ñawiraralla, ñuqch'a yaykuqman jaywaq kanku muntananpaq.


Chiwita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiwita: s.(bot) ) Juk laya saraqpa sutin, t'unallata puqun, sumaq sara.


Chiwka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiwka: s.(bot) Juk laya suquspa sutin, siku ruwanankupa uqharinku.


Chiwlli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiwlli: s.(zoo) Chillwi.


Chiyampu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiyampu nisqaqa juk laya liqrayuq khuruqpa sutin, q'umirkunata mikhun.


Chiyiq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiyiq nisqaqa juk mallkiqpa sutin.


Chiyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiyu, chiyumayu, chiwanwayu nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin, pukasta t'ikan, luqutun jawas jina, urqu jallp'aspi mana runaq chayananpi tiyan.


Chiyumayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chiyumayu, chiwanwayu, chiyu nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin, pukasta t'ikan, luqutun jawas jina, urqu jallp'aspi mana runaq chayananpi tiyan.


Chuamlulu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuamlulu nisqaqa juk laya wayrunq'uq sutin.


Chuba[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuba nisqaqa juk laya k'usilluq sutin.


Chucha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chucha: s.(bot) ) Juk laya p'uqap'uqaqpa sutin, mikhukun.


Chucha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chucha: s.(zoo) Aycha mikhuqkunata nikun.


Chuchaw(i)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchaw(i) nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, chaymanta waska ruwakun. Magüey.


Chuchawi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchawi s.(bot) Phasa sunqu kurkuta nikun.

Chuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchi, chuchiku, chiwaku: s.(zoo) Chiwanku.


Chuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchi: s.(zoo) Urqu wallpata nikun.


Chuchikhuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchikhuru, ch'uqchi nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, q'umir, manchay sani llinpi, mallkikunata mikhukapun. Chuchiku(a), chuchi, chiwaku: s.(zoo) Chiwanku.


Chuchiku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchiku: s.(bot) ) Juk laya puna mallkiqpa sutin.


Chuchinasara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchinasara: s.(bot) Juk laya saraqpa sutin.


Chuchipsi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchipsi nisqaqa juk laya juch'uy sach’aqpa sutin.


Chuchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchu, chuchusmut'i, tarwi: s.(bot) Tarwi.


Ch'uchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uchu, chuluki nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, tukuyniqpi tiyan, yana murq'itusta puqun, qaran manchay phasita chantaqa phatu.


Chuchumika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchumika nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Chuchuqma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchuqma nisqaqa juk last'akuq mallkiqpa asutin, puquynin misk'i chantaqa t'unita yana, unqusqa warmista sulluchin. Susuqma.


Chuchuruma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchuruma nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, kawsan waq mallkikunaman ch'pakuspa ukhunman chay.


Chuchuwasa(i)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchuwasa(i): s.(bot) ) Juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin, punallapi tiyan.


Chuchuwasa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchuwasa nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin, ninku janpikunapaq urqhuna intiq lluqsimunan chirumanta chantaqa intiq yaykunan. Chirumanta


Chuchuwasi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchuwasi nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin, qaranta t'inpuchiqtinchiq manchay waliq machana ruwanapaq, janpi chakimuqunanaypaq, pistipaq. Mururi.


Chuchuy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuchuy, qhapa, itha s.(zoo) Wallpa usata nikun.


Chukar[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chukar nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Chukichuki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chukichuki, tuquru nisqaqa juk laya khuruqpa sutin. 2. s.(bot) ) Juk laya janpi mallkiqpa sutin, janpi sirk'ipaq. Chukiqhanlla: s.(bot) ) Juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Chukupi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chukupi: s.(bot) Maniy


Chukuri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chukuri, achuqlla, chikuri: s.(zoo) Q'arachupa.


Chukuri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chukuri,q'arachupa, muka, achuqalla, achuqlla, chukuru: s.(zoo) Q'arachupa.


Chuli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuli nisqaqa juk laya allquspaq sutin, llamiruskanku.


Chulilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chulilla: s.(zoo)


Chullchiq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chullchiq, chullsiq, jullq'i: s.(zoo) K'ayla uñata manchay janp'atu uñata nikun.


Chullchull[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chullchull nisqaqa juk laya juch'uy sach’aqpa sutin, may k'achitusta q'aymapukitasta t'ikan.


Chullku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chullku, ch'ullku: s.(bot) ) Juk tukuy laya t'ikaq mallkiqpa sutin, sapin mikhukun, q'uñi jallp'asman chinkayuypi tiyan.


Chullsiq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chullsiq, chullchiq, jullq'i: s.(zoo) K'ayla uñata manchay janp'atu uñata nikun.


Chullunpi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chullunpi nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin, yanayuraqpa quchasmanta mana ripunchu; waqan tarra tarra nispa.


Chullupiya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chullupiya: s.(zoo)Chiwanku.


Chulluwalli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chulluwalli nisqaqa juk laya ankaq sutin.


Chulluy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chulluy, ch'ulluy: s.(bot) Juch'iy sach'a ta nikun.


Chullwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chullwa nisqaqa juk laya mamaqucha khuruqpa sutin, mana tulluyuqchu.


Chullwaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chullwaya, ch'ipaya nisqaqa juk laya mamaqucha khuruqpa sutin, panpaman k'askasqa sayan.


Chulupi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chulupi, tatapira: s.(zoo)Apatara.


Chulupiya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chulupiya: s.(zoo) Chiwanku, chiwalu.


Chumalulu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chumalulu - s. Zool. Juk laya wayrunkuq sutin.


Chumaylla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chumaylla nisqaqa juk laya janpi qhuraq sutin, kusa punkisqaspaq.


Chunpaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chunpaka: s.(zoo) Wayrunku, wayrunq'u, uq laya wach'ikuq khuruqpa sutin.


Chumuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chumuku nisqaqa juk laya yakupi kawsaq p’isquqpa sutin.


Chumuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chumuku, ch'umuku nisqaqa juk laya puna p’isquqpa sutin, chhaqiman rich'akun.


Chuña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuña, suquri nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin, k'aspichaki, sanipukaraw.


Chuña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuña nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin chay tilan chakismanta.


Chuñakari[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuñakari, chiwalu: s.(zoo) Chiwanku.


Chunkula[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chunkula nisqaqa juk laya yuraqpa saraqpa sutin.


Chunpipillku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chunpipillku nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, tukuy lay llinpiyuq, qhuchapanpapi tiyan.


Chunpullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chunpullu, achuqalla: s.(zoo) Q'arachupa.


Chunqaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chunqaku nisqaqa juk laya ararankhaqpa sutin. Juk laya llawar ch'unqa khuruqpa sutin.


Chunta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chunta, pejibaye nisqaqa juk laya sinami jaqay q'uñi jallp'asmanta. Thalu kurkutapi jinallatataq nikun.


Chunta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chunta: s.(bot) ) Juk laya mallkiqpa sutin, chhikachachaq laqhiyuq, q'uñi jallp'asllapi tiyan, kurkun mayta awantan, yanaraw.


Chuntak'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuntak'aspi nisqaqa juk janpi mallki jaqay Ikuaturmanta.


Chuntakurupaju[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuntakurupaju nisqaqa juk laya janpi mallki jaqay Ikuaturmanta.


Chuntanka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuntanka nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, yana chhlu.


Chuntapaqpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuntapaqpa: s.(bot) Yuraq qayara. Juk laya malkiq sutin, waska ruwakun kay mallkimanta.


Chuntapurun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuntapurun nisqaqa juk laya munti sach’aqpa sutin, puqun almindra ninku chayta.


Chuntaq(k)iru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuntaq(k)iru nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Chuntatawna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuntatawna nisqaqa juk laya munti sach’aqpa sutin, waska ruwakun kay sach'amanta.


Chuntilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuntilla nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin, khishkarara, juch'iyllata wiñan.


Chupallikuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chupallikuna, k'ayrankura, sillq'ukuna: s.(zoo) Ararankha, chupayuq chakiyuq jatun janp'atusta nikun.


Chupanaparayakuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chupanaparayakuq nisqaqa juk laya wach'ikuq khuruqpa sutin, ñanpaqinpi waqrasniyuq chupanpi wach'iyuq, mikhun kusikusista, ch'aki panpasllapi tiyan.


Chupanku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chupanku: s.(zoo) Kawalluta, manchay asnuta nikun.


Chupikaqiwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chupikaqiwa: s.(bot) Juk k'ita mallkiqpa sutin, maypachacha llank'anapi rikhurin niytamunan jallp'ata samarichinata.


Chupilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chupilla, chupi: s.(bot) Juk laya mallkiqpa sutin, pukarawta t'ikan.


Chupiy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chupiy, chupí nisqaqa juk mikhuyniyuq puquq sach’aqpa sutin, manchay misk'ita puqun, k'usillu chanta runa ima mask'anku manchayta.


Chuqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqa, chhuqa nisqaqa juk laya qucha piliq sutin, yana, juch'iy kunkita, mana chupayuq.


Chuqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqa, junku, t'utura Juk laya suqusuq sutin.


Chuqchak'utu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqchak'utu, Chuqchasuwa, kachikachi, khuchiruntuchi nisqaqa juk laya phawaq khuruqpa sutin yaku patallapi sayan liqrasnin yakujina ch'uwita.


Chuqchasuwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqchasuwa, kachisuwa, kachikachi, chuqchak'utu, khuchirunkuchi nisqaqa juk laya phawaq khuruqpa sutin yaku patallapi sayan liqrasnin yakujina ch'uwita.


Chuqchumama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqchumama: s.(zoo) Qalaqala, qhashqajanp'atu. q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Chuqchuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqchuq, chuchi, chuchiku, chiwaku: s.(zoo) Chiwanku.


Chuqchuqp'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqchuqp'anqa nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin.


Chuqichallwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqichallwa nisqaqa juk laya challwaq sutin.


Chuqichiqmu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqichiqmu: s.(bot) ) Juk laya q'achu mallkiqpa sutin.


Chuqikanlla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqikanlla, kanlla: s.(bot) Juk laya k'ita mallkiqpa sutin, punallapi tiyan.


Chuqimuña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqimuña: s.(bot) Juk laya muñaq sutin, ch'iñi laqhisitu.


Chuqlla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqlla, chhuqlla, ch'uqlla: s.(bot) Juk laya janpinchasqa q'achuq sutin, yunqallapi tiyan.


Chuqllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqllu s..(bot) Sara wirullanpiraq suq'antin kaqta nikun.


Chuqllukhuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqllukhuru, jut'ukhuru nisqaqa juk laya yuraqpa manchay q'umir khuruqpa sutin, chuqlluta mayta mikhukapun.


Chuqllukuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqllukuru, jut'ukhuru: s.(zoo) Sara chuqllu khuruqpa sutin.


Chuqllunka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqllunka: s.(bot) Suq'a. Latanu uma.


Chuqllupuquchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqllupuquchi nisqaqa juk laya pankatuya khuruqpa sutin, sarapuquypi rickhurimun.


Chuqllupuquchina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqllupuquchina nisqaqa juk laya munti p’isquqpa sutin, punaman wicharin paraypi, chaqra uqhariytataq yunqaman juraq'apun.


Chuqllus[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqllus, churchu nisqaqa juk rumi urapi kawsaq khuruqpa sutin, tutan manchayta Churchun.


Chuqrawallpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqrawallpa, chuqruswallpa nisqaqa juk laya k'ita wallpaq sutin, umanpi chhukayuq, yuthuman rich'akun. Wayju.


Chuqsin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqsin nisqaqa juk laya juch'iy janp'atituq sutin, papa ukhuspi tiyan.


Chuqyaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuqyaq, chhukiya nisqaqa juk laya yana p’isquqpa sutin, manchay suwa, sarata waq puquykunata ima suwakapun llullullapiraq.


Churchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Churchu, chuqllus nisqaqa juk rumi urapi kawsaq khuruqpa sutin, tutan manchayta churchun.


Churiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Churiru, tarapu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, waqaynin may k'achata q'apan, chaywan q'ushnichinku q'uwaspa.Ininshu.


Churisiki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Churisiki, q'illuq'illu, aqrawayu, yanayana: s.(bot) Juk laya tullpuna mallkiqpa sutin.


Churki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Churki, tuska: s. Fit. Juk laya thaquqpa sutin, manchay khiskalla.


Churu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Churu, waka nisqaqa juk laya tawachakiyuq uywaq sutin, waqrasniyuq chanta chinawakaqa ashka wilaliyuq.


Churuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Churuku: s.(zoo) Juk laya juch'uy ch'urituqpa sutin.


Churuk'usillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Churuk'usillu nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin sach'allapi kawsan, q'illuchupa, nikullantaq phuyu k'usillu.


Churuqra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Churuqra nisqaqa juk laya wapharaqpapa sutin, kawsan chirillaqtaspi, pilijina chakiyuq.


Chururu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chururu nisqaqa juk laya wapharaqpapa sutin, juch'uy chhutu, chanta rakhu, sik'imirasta mikhun, waq khurusta ima.


Churuta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Churuta: s.(zoo) Kullku: juk laya urpiqpa sutin, juch'iylla, punallapi kawsan.

Churuta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Churuta: s.(zoo) Kullku.

Chuscha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuscha, chaki: s.(zoo) Chaki, nikun tawantin chakista chakimuqunchiq kama chamuqta.


Chuschusi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuschusi: s.(bot) Ch'umi kuka ukhupi rikhurin.


Chuschusi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuspi: s.(zoo) Ch'uisqa.


Chutarpu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chutarpu, ch'utanqa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sapin qharista, warmista mask'anarachin.


Chuti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuti: s.(zoo)Juk laya challwaq sutin, tiyan amarumayupi (río amazonas).


Chutitu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chutitu, irpita: s.(zoo) Irpa mayqin wapharaqpallatapis.


Chutukaballu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chutukaballu: s.(zoo) .(bot) Tawañawiyuq kawalluta jina nikun.


Chutuyyuqalla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chutuyyuqalla nisqaqa juk laya sik’imiraqpasutin, manchay phiña kanku.


Chuwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuwi nisqaqa juk laya puquypaq sutin, machay k'acha ch'iqchisitus tiyan, qhupurupi mikhukun, chantaqa wawakuna chaywan puqllanku chhilluta.


Chuyllur[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuyllur nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Chuyta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chuyta, chullta nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


]] ==


CHH[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

CHH


Chhaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhaka nisqaqa juk laya panpa khuruqpa sutin, wakin manchay phiñas kanku, rumiuraspi manchay juk'uspi thapachakunku.

Chhakallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhakallu, chaqallu sMallkinkunaq chhullchunta, lip'anta jina nikun.

Chhalla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhalla, q'achu: (bot) Sarawiru ch'akisqata sutikun jinata.

Chhaqllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhaqllu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin; chiqchisarata nikun.

Chhaqraña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhaqraña: s.(bot) Qayara, qayra. Juk laya mallkiqpa sutin, chay mallkimanta ruwakun saqraña, ñaqch'a, tullunta ch'akichispa ruphaypi.

Chhikauru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhikauru: s.(bot) Apasanka, phasallalla.

Chhilkiwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhilkiwa nisqaqa juk laya khishkaqpa sutin.

Chhilltu chilltu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhilltu chilltu nisqaqa juk laya k'ita mallki, khichkayuq chanta puqun tumati jina pukitasta, q'illuch'iti mikhun chay puquyninta.

Chhimasara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhimasara nisqaqa juk laya saraqpa sutin, may k'achata lliphiririn.

Chhiñi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhiñi, chiñi, masu: s.(zoo) Chiñi.

Chhipichhipu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhipichhipu: s.(zoo) Uywa usata jinata nikun.

Chhiruchhiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhiruchhiru nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, ushparaw , may k'achata waqan, thapanta ruwan sach'amanata warkhukushaqta khishkasmanta, wakinqa jusk'upi wachanku, wakintaq khishkaukhupi.

Chhisin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhisin: s.(zoo) Such'upiki runtu.

Chhukiya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhukiya nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, taraqchiwan khuska purinku, yanachinchi p'isqu, manchay suwa, chanta lisu.

Chhullchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhullchu nisqaqa juk yana p’isquqpa sutin

Chhuqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhuqa s.(zoo) K'ita p'isqu.

Chhuqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhuqa: s.(zoo) Yana k'ita piliqpa sutin, quchasllapi sayan, yana chinchi phuru; wakin ninku khuchikhuchi.

Chhuqlla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhuqlla, chuqlla, ch'uqlla nisqaqa juk laya janpinchasqa q'achuq sutin, yunqallapi tiyan.

Chhuqululu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhuqululu: s.(bot) Churkiqpa puquyninta jina nikun, uywakuna mikhunku.


Chhuquyuqalla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhuquyuqalla, chilik'utu, qarak'utu nisqaqa juk laya sik'imiraq sutin, manchay phiña, q'uñi jallp'asllapi tiyan.

Chhurki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhurki, chhurku: nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, khishkararalla.

Chhurku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhurku: s.(bot) Chhurki.

Chhurkupiluku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chhurkupiluku nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, luqutuman rich'akun, manchay jaya, q'uñi jallp'asllapi tiyan.

]] ==

CH'[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

CH'

Ch'akat(i)aya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'akat(i)aya nisqaqa juk laya juch'uy sach’aqpa sutin, janpi, chhullchituspi puqun.

Ch'allchaku(a)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'allchaku(a) nisqaqa juk laya juch'iy luruqpa sutin, punallapi tiyan.

Ch'amuch'amu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'amuch'amu,

Ch'añar(a)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'añar(a) nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, kunkananaypaq kusa. Juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, puquyni siruylaman rich'akun, mikhukun.

Ch'anki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'anki nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, pukata t'ikan, chhikachaq khishkasniyuq.

Ch'anta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'anta, suju nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, asukarkañaman rich'akuq, janpi allin jip'anapaq.

Ch'añu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'añu, ch'ayñu nisqaqa juk laya juch'iy p’isquqpa sutin q'illitu, yana uma manchayta ch'aqwanku purispa chaqraman yaykuspapis.

Ch'api[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'api nisqaqa juk laya juch'iy ch'apa alquq sutin.2 s.(bot) Juk laya mallkiqpa sutin, k'ullun khishkararalla, tullpunapaq uqharinku. Ch'apiñu: s.(bot) Mallkiq ijiynin, p'aja.

Ch'apsa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'apsa: s.(bot) Ch'awqraka. Matorral.

Ch'aqisayasaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'aqisayasaya nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, may k'achata q'apan, yukuq'uñipaq kusa, chantaqa janpi wisa nanaypaq, iskay laya tiya; yunqamanta uqninqa.

Ch'ariñ(n)a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ariñ(n)a nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, k'aspiman rich'akuqlla kariyan, uywa mikhuyuspa wañun.


Ch'askakuti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'askakuti nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Ch'askaqwawan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'askaqwawan nisqaqa juk laya wapharaq sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, phurun machay k'achitu.

Ch'awar(a)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'awar(a) nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhisnillayuq, chukiqayaraman rich'akuq, kikintapuni t'ikanpis.


Ch'awqraka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'awqraka, ch'apsa: s.(bot) Ch'umi.

Ch'ayñu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ayñu, chaynu nisqaqa juk laya juch'iy p’isquqpa sutin q'illitu, yana uma manchayta ch'aqwanku purispa chaqraman yaykuspapis.

Ch'akat(i)aya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'akat(i)aya nisqaqa juk ch'umisach'aq sutin, ch'alla jallp'aspi tiya tukuypacha q'umirllapuni kan.

Ch'anpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'anpa: s. Panpa mallkiqpa sutin.

Ch'anyita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'anyita nisqaqa juk yana q'illuyuq p’isquqpa sutin.

Ch'aphra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'aphra: s. Chay sach’aqpa p'alqasninta jina nikun.

Ch'aqra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'aqra: s.(bot) Chay tukuy kaq t'una llant'as kan inqhanapaq chayta nikun. Inqhana qhurata nikun.

Ch'ariña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ariña: s.(zoo) juk laya k'aspiman rich'akuq khuruqpa sutin ichhu ukhuspi tiyan q'achupipis, uywa mikhuyuqtin uywata wañuchin.

Ch'awar[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'awar: s.(bot) Chispa. Juk laya mallkiqpa sutin chukiqayaraman rich'akun jatuchiq laqhisniyuq mana kurkun kanchu.

Ch'awara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'awara: s.(bot) Chay ch'awarmanta waskata nikun.

Ch'ayña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ayña, chulilla, k'uysawana nisqaqa juk laya juch'iy p’isquqpa sutin, q'illu p'isqu yana uma, manchayta takinku.

Ch'ilalu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ilalu nisqaqa juk laya wayrunq'uq sutin.

Ch'ilik'utu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ilik'utu nisqaqa juk laya sik'imiraq sutin, manchay khanikuspa nanachikun.

Ch'ill(a)iw(i)a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ill(a)iw(i)a nisqaqa juk laya ichhu, yuraq, llusq'u, chantaq thalu.

Ch'illawa(i)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'illawa(i) nisqaqa juk laya juch'uy sach’aqpa sutin, kapuli puquyman rich'akun puquynin.

Ch'illi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'illi: s.(bot) Sach'a waqay.

Ch'illiku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'illiku, ch'illikuti(u), sit'ikira, ch'irchiku, tiyantiyan: s.(zoo) Sirp'ita, t'isikira.

Ch'illka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'illka nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, juq'ujallp'aspi wiñan, laqhisnin janpi k'irisqaspaq, aycha ismusqaspaq ima, tullpunapaqpis kusa.


Ch'illkara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'illkara nisqaqa juk laya sara unquypaq sutin, chuqllunman chantaqa wirunman yaykun.

Ch'illqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'illqu, mulluqantus nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.

Ch'illtu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'illtu: s.(bot) Sach'a tumati, mikhukun.

Ch'iñichallwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iñichallwa, ispi, qhisi, : s.(zoo) Challwa uñita.

Ch'iñikhuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iñikhuru: s.(zoo) Juch'uy khuritu.

Ch'iñilku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iñilku, jut'u: s.(zoo) Mana ñawillawan rikuna khurukunaq sutin.

Ch'ipaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ipaku nisqaqa juk laya wayrunq'uq sutin, juch'iylla, chanta yana.

Ch'ipaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ipaya, chullwaya,: s.(zoo)Juk laya mamaqucha khuruqpa sutin, panpallapi k'askarayan.

Ch'iqich'iqi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iqich'iqi nisqaqa juk laya yana khuruqpa sutin, jatun, t'uqpiqtinchiq wañusqaman tukurpan.

Ch'iql(l)a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iql(l)a nisqaqa juk laya q'umir k'aylaq sutin, k'ayla phuqullumanta ka'yraman tukun chayta nikun. 2. Juk laya p’isquqpa sutin, yanaq'illu, phichitanka chhikan.

Ch'iqllankuy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iqllankuy nisqaqa juk laya papaqpa sutin.

Ch'iqlli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iqlli, chiqlli(n): s.(bot) Ima mallki ijipis.

Ch'iqtiri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iqtiri nisqaqa juk laya papaqpa sutin, chhuquraw, qaran sillp'ita.

Ch'iqullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iqullu, ch'uqululu nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, manchay ka'chata waqan.

Ch'iqwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iqwa, pachiku, waqaych'uru nisqaqa juk laya saraqpa sutin.

Ch'irawi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'irawi nisqaqa juk laya papaqpa sutin, yuraq qara.


Ch'irchiku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'irchiku, ch'illiku: s.(zoo) t'isikira.

Ch'irich'iri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'irich'iri nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan sunch'ujina.

Ch'iru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iru, ch'uqñiri nisqaqa juk laya lachiwanaq sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.

Ch'irwasunch'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'irwasunch'u nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.

Ch'iski[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iski: s.(zoo) Akatinqa, pankatiya.

Ch'isku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'isku nisqaqa juk laya wapharitaqpa sutin, sani, jatun chupayuq, paramunanpaq waqan.

Ch'isla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'isla, ch'ayñu nisqaqa juk laya juch'iy p’isquqpa sutin q'illitu, yana uma manchayta ch'aqwanku purispa chaqraman yaykuspapis. Ch'ila p'isqu.

Ch'isña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'isña: s.(zoo) Ch'iririnkha, manchay ch'uspi khuru, suwi.

Ch'isñu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'isñu: s.(zoo) Wakin khuruspa runtunta jina nikun.


Ch'iwanwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iwanwa nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin. 2 s.(bot) Mallki t'ikantin.

Ch'iwillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iwillu, awllti nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, chiwanku chhikan, yana anqas phuru.


Ch'iwillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iya: s.(zoo) Usa runtu, manchay such'ipiki runtu.


Ch'iji[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iji: s.(agr) Q'achu, chay uywa t'una qhurata mikhun chay.


Ch'ikana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ikana: s.(zoo.ana) Chhutun p'isquqta chay.


Ch'ilipapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ilipapa: s.(bot) T'una papata nikun, ch'uñulla ruwakun kay papamanta.


Ch'illik'utu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'illik'utu nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, tutan chir chir nispa waqan.


Ch'illiwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'illiwa: s.(bot) Pichana ruwana ichhuqpa sutin, punallapi tiyan.


Ch'illka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'illka: s.(bot) Juk laya mallkiqpa sutin, kanasta ruwakun k'aspinmanta, chantaqa wasi chaqllinapaq kusa, yuraqta t'ikan chantaqa laqhin kirukirupi Ninapi laqhisnin kankasqas chaki q'iwisqasman pañu churanapaq kusa.


Ch'iñichallwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iñichallwa, ispi nisqaqa juk manchay juch'uy challwitaq sutin, chiri yakusllapi tiyan.


Ch'iñipapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iñipapa: s. T'una papata nikun, uywaman qaranallapaqña kusa.

Ch'inkil[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'inkil nisqaqa juk laya mikhuna qhuraq sutin, salsapi manchay sumaq, yaku larq'asllapi tiyan q'illuta t'ikan.

Ch'iqchimisi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iqchimisi: s.(zoo) Chay iskay llinpiyuq misita nikun. Sani misi.

Ch'iqich'iqi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iqich'iqi nisqaqa juk laya panpa khuruqpa sutin. Uqta t'uqpintinchiq wañusqaman tukurparin, papa jallch'ana wasispi allin tiyan.

Ch'iqullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iqullu, ch'ukululu nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, manchay k'achituta waqarin.

Ch'irich'iri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'irich'iri nisqaqa juk laya mallikiq sutin.

Ch'iru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iru: s. Juch'iy kawalluq sutin, manchay kallpayuq uywa.

Ch'itich'uspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'itich'uspi, tiwla, tilanchu: s.(zoo) Chay uq llawar chunqa tila chaki ch'uspiq sutin.

Ch'iwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iwa: s. Chay wayk'unapaq kan tukuy q'umir puquykuna chaypa sutin.

Ch'iya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'iya: s.(zoo) Usa runtu, yuraq mayninpi umapi wachayun yuraqpachallata.

Ch'uku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uku, ch'iki nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, panpapi mast'asqajinata wiñan, mayta sapin.

Ch'ukuch'uku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ukuch'uku nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, warmiq wisananayninpaq kusa, manchay sinchi sapiyuq.

Ch'ukunpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ukunpa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, ch'ujupaq kusa.

Ch'ullku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ullku, challku nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin.


Ch'ullku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ullku, chullku nisqaqa juk tukuy laya t'ikaq mallkiqpa sutin, sapin mikhukun, q'uñi jallp'asman chinkayuypi tiyan.

Ch'ullkuch'ullku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ullkuch'ullku nisqaqa juk laya qhuraq sutin, t'ikan q'illuta, khilli khillu yakitunwan kisu ruwakun.

Ch'ullkuka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ullkuka: s.(bot) Jatun sutin ch'ukuch'ukuqta, uqaqta, isañuqta ima.

Ch'ulluku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ulluku: s.(bot) Uqa laqhis chay mikhukun chay.

Ch'ulluy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ulluy, chulluy: s.(bot) Juch'uy sach'a.

Ch'umach'uma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'umach'uma, ch'unqach'unqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, salpiya.

Ch'umi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'umi: s.(bot) T'una sach'akunata jina nikun. Iji.ch'umi, sach'arara..

Ch'umuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'umuku, chumuku nisqaqa juk laya puna p’isquqpa sutin, chhaqiman rich'akun.


Ch'unqachu'unqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'unqachu'unqa, mankap'aki nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.

Ch'unqupi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'unqupi nisqaqa juk laya llawar ch'unqa khuruqpa sutin, asna yakuspi tiyan.

Ch'uqchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uqchi, chuchikhuru, nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, q'umir manchay sani, tukuimata mikhukapun.

Ch'uqich'api[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uqich'api, alqukhishka nisqaqa juk laya khishkara qhuruq sutin, jamak'suta jian mujun khishkitayuq, janpi kirunanaypaq chantaqa waq unquykunapaq ima.

Ch'uqichallwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uqichallwa nisqaqa juk laya juch'uy challwaq sutin, misk'i aychan.Inkakuna mayta mikhqkanku.

Ch'uqichinka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uqichinka,uthurunku unsa, puma nisqaqa juk laya k'ita khuruqpa sutin, jatun, jawar chhikan, misi uya, pukaraw, uywastamikhukapun.

Ch'uqiqaylla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uqiqaylla nisqaqa juk laya janpi qhuraq sutin.

Ch'uqlla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uqlla,chuqlla, chhuqlla, nisqaqa juk laya janpinchasqa q'achuq sutin, yunqallapi tiyan.

Ch'uqlluaqcha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uqlluaqcha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, waq sach'asman yaykun kawsananpaq.

Ch'uqñiri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uqñiri, ch'iru nisqaqa juk laya wayrunq'uq sutin,

Ch'uqpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uqpa nisqaqa juk laya mijuna k'allanpaq sutin.

Ch'uqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uqu, ch'uqululu, ch'iqullu nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, yanaq'illu, uchuta mayta mikhukapun. Ch'añu.

Ch'uqululu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uqululu, ch'uqu: s.(zoo) Ch'iqullu.

Ch'urin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'urin, añasq'achu, ch'umach'uma, rakharakha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, salpía mallki.

Ch'urkiunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'urkiunku, rumiqara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, janpi marapaq, chay unay rumispi rikhurin, manchay pirqaspi.

Ch'uruka llanp'uka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uruka llanp'uka nisqaqa juk laya mamaqucha khuruqpa sutin.

Ch'usa(i)qa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'usa(i)qa, ch'usiq nisqaqa juk laya tuta p’isquqpa sutin, uma pañusqa jina, tuta waqan ch'us, ch'us nispa, juk'uchasta mikhun.

Ch'usiq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'usiq, chuspi, ch'usa(i)qa nisqaqa juk laya tuta p’isquqpa sutin, uma pañusqa jina, tuta waqan ch'us, ch'us nispa, juk'uchasta mikhun.


Ch'usllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'usllu, paqu, allpaqa: s.(zoo) Allpaka.

Ch'uspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uspi: s.(zoo) mosca de cualquier clase.

Ch'uspillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uspillu, ch'ullpisara, ch'uspisara nisqaqa juk laya saraqpa sutin.

Ch'uspisara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uspisara, ch'uspillu: s.(bot) Ch'ullpisara.


Ch'uspisisa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uspisisa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.

Ch'usquri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'usquri, chuschus nisqaqa juk laya k'ita uwaq sutin, wisk'achaman rich'akun. Ichas chinchilla?

Ch'usuqu(y)llu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'usuqu(y)llu: s.(bot) Juk laya yana qara papaqpa sutin.

Ch'utanqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'utanqa, ch'utarpu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sapin warmista, qharista mask'anachin.

Ch'uwankira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uwankira, yanawiku nisqaqa juk yaku wapharaqpa sutin, jatuchiq quchaspi sayan manchay tullu p'isqu chantaqa t'ukullan, laya wapharaq sutin, yanaq'umir.

Ch'uwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uwi s.(bot) Chuwi.

Ch'uwillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uwillu, chay mallkikuna aysakunku ima ch'ipakunakupaqpis chay kunaq sutin, lakaw, juva, waqkuna ima.

Ch'uwimura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uwimura: s.(bot) Ch'ipakuqkuna mallkikunaqpa sutin.

Ch'ukululu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ukululu, ch'iqullu nisqaqa juk laya p’isquqpa sutin, manchay k'achituta waqarin.

Chukuri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chukuri: s.(zoo) Q'arachupa. Juk laya suwa khuruqpa sutin, chupan manchay q'ara chantaqa juk'ucha uya, tutalla purin. Janpi aycha jillin ayasqapaq chuqchupaq ima.

Ch'uli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uli: s. Sullk'a kaq wawatan nikun. Uwija michiq alquta nikun.

Ch’ulilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch’ulilla, k'uysawana nisqaqa juk laya p'isqua sutin.

Ch'ullachakik'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ullachakik'aspi: s.(bot) U q sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.

Ch'ullachakip'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ullachakip'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatu q'uñi jallp'asllapi tiyan.

Chullchiq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Chullchiq, usuqullu: s.a. (zoo). Phusuqullu, janp'atu uña mana chakisniyuqraqchu chay.

Ch'ulluch'ullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'ulluch'ullu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, ch'ulitusta jina q'illuta t'ikan, janpi tullu p'akisqaspaq, laqhisninta kutaytawan laq'ayuna chay tullu p'akisqasman.

Ch'unchuwayta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'unchuwayta, janka nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, punallapi tiyan.

Ch'unqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'unqa nisqaqa juk lay k'ita mallkiqpa sutin.

Ch'unqach'unqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'unqach'unqa nisqaqa juk laya t'ikitaq sutin, parayllapi panpaspi rikhurin, pukarawitusta tíkan, ch'unqakun manchay misk'i.

Ch'unqaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'unqaku nisqaqa juk laya ararankhaq sutin, juch'istulla

Ch'unqaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'unqaku nisqaqa juk llawar ch'unqa khuruqpa sutin, sillwiman rich'akun.

Ch'uqriyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uqriyuyu nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.

Ch'uru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uru: s(zoo) Juk laya khuruqpa sutin, last'akun suchupi waqritasniyuq jina lakachuyuq t'uqpiqtinchiq lakachunman chinkayapun, mamaqhuchapi chhikachachaq tiyan, lakachun tukakun takiykuna.

Ch'usiqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'usiqa, chuski: s (zoo) Juk laya tuta p’isquqpa sutin, tutalla purin, juk'uchasta mikhun , ch'us ch'us nispa waqan . Pi wañupunanta yachan ninku.

Ch'uspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uspi nisqaqa juk phawayachaq khuruqpa sutin, allin ch'ichi khuru. Tilanchu llawar ch'unqa.

Ch'uspillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uspillu: s (bot) Juk laya saraqpa sutin, ch'usu ch'usitullata puqun, jank'api manchay misk'i.

Ch'uyllur[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ch'uyllur, chuyllur nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


]] ==


D[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

D


Daru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Daru nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin ikuwturpi tiyan.


Dawa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Dawa: s.(zoo)(amz) Juk laya p'isquq sutin.


Dominicu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Dominicu, q'inti nisqaqa juk laya mana panpaman tiyayuq p'isqus sutin, manchay k'acha phuruyuq, t'ika misk'illawan kausan.


Dunduma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Dunduma: s.(bot)(amz) Juk laya janpi mallkiqpa sutin ikuwturllapi tiyan.


Durasnu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Durasnu, turasnu nisqaqa juk laya puquq sach'aqpa sutin, Qhuchapanpapi sumaqta puqun.


Durmi-durmi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Durmi-durmi, puñipuñi nisqaqa juk laya p'isquqpa sutin.


]] ==

F[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

F

Flayri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Flayri, sach'awallpa nisqaqa juk laya k'itawallpaq sutin, sach'amanta sach'a purin. Paujilu, paujil.

Fusfuru: jamillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Fusfuru: jamillu: s.(bot)(esp) Juk laya mallkiqpa sutin, t'ikan pukarawsta qhisqaramanta rich'asqata, puquntaq yanata manchay pukata, mach'anwan p'isqusta jap'inku, tullu p'akisqasta janpinku.

]] ==


I[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

I


]] ==


]] ==


Ichhu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ichhu, ichu, waylla, iru, ch'illuwa, sikuwa, pichana nisqaqa juk laya panpa ch'ijiqpa sutin, wayllapaq kusa jatuchaq ichhusnin, q'umirpi mikhun uywa sumaqta.

Ichhumisi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ichhumisi, usuqullu: s.(zoo) K'ita misiqpa sutin, wallpasuwa, misiman rich’akun ch'anpa chupa.


Ichhupichana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ichhupichana nisqaqa juk laya ichhuqpa sutin, pichanapaq ruthunku.

Ichhupichana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

'Ichhuqhata: s.(bot) Chukiqayara.


Ichi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ichi, t'utura : s.(bot) Juk laya suqusuquqpa sutin.


Ikaku [llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ikaku ,ikanchu, chinqulu: s(zoo) Juk laya wapharaqpa sutin, thapachakun khichkaswan.


Ichumisi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ichumisi, usuqullu: s.(zoo) K'itamisi.


Iguk'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iguk'aspi, igu nisqaqa juk laya puquq sach’aqpa sutin, mana t'ikanchu, ukhunpi ch'iyasta jina puqun, mikhunapaq manchay misk'i.


Ijiñu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ijiñu, jijin nisqaqa juk laya ch’uspiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Ikaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ikaku, ikanchu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, khichkasmanta thapant ruwan.Chhiruchhiru?


Ikanchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ikanchu: s.(zoo) Ikaku.


Ikanchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ikanchu; ikaku: s.(zoo) s(zoo) Juk laya wapharaqpa sutin, thapachakun khichkaswan.


Ikari[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ikari, ikhari: s.(bot) Juk laya papaqpa sutin, manchay jak'itu, papa wayk'upaq kusa.

Ikuja[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ikuja nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, janpi q'ichapaq, malariapaq, artritispaq, chakimuqu nanaypaq chay.


Ikukuri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ikukuri, ququli nisqaqa juk laya urpiqpa sutin.


Il(l)apu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Il(l)apu nisqaqa juk laya q'illu t'ika mallkiqpa sutin.


Ilaila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ilaila, k'itatarwi: s.(bot) K'itatarwi.


Ilikatu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ilikatu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Ilin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ilin nisqaqa juk laya panpa ch'ikiqpa sutin, tarpunaspi rikhurin, uywa manchayta mikhun.


Ilinchupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ilinchupa nisqaqa juk laya wayrunq'uqpa sutin, panpa jusk'uspi misk'ita ruwan. Mana wach'ikunchu.


Ilinchupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ilinchupa: Juk laya misk'i ruwa khuruqpa sutin.


Illa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Illa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, k'ita, tarpukun wawitata, t'ikachallaqtinraq mujunta urqhuna chanta tarpunapa pacha.


Illaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Illaku: s.(bot) Ulluku. Lisas.


Illakuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Illakuna: s.(bot) Illa mallkikuna. Wakin ninku mallkikunas nunan kasqanta, mallki wak'akuna, Kay illa mallkikunaqa yachan imayna watachus kananta, imaqtinchus pay ñawpaqta unqun, manchay qasachikun, chiqchiwan jap'ichikun, khuruchikun chaytaq yachan jina kananta chay laya mallki, sumaq puquqnanpaqri mana ni imanakunkuchu. Kay mmalkikunaqa astawan ñawpaqta t'ikanku, puqunku.

Illawru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Illawru: s. .(bot) Juk laya mallkiqpa sutin, pukitasta puqun, pukachanapaq may kusa.


Illawankalumu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Illawankalumu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Illawi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Illawi nisqaqa juk laya jatun katariqpa sutin, uqi llinpi, upiyuspalla imatapis mikhun. Mikhun tujusta, k'itaquwista ima


Illawru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Illawru nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin, pukitasta puqun.


Illinchupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Illinchupa: s.(zoo) Ilinchupa.


Illuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Illuku nisqaqa juk laya tuta puri wapharaqpa sutin, aycha mikhu jukujina, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Imilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Imilla: s.(bot) Juk laya papaqpa sutin, tiyan: yuraq, yana, puka, sani, kuntur, ch'iyara ima.


Imillay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Imillay nisqaqa juk laya khuchukuq mallkiqpa sutin, punallapi tiyan, janpi, jaya, yuraqta t'ikan, mullakaman rich'akun.


Inayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inayu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhisnin manchay anku, chaymanta kanasta ruwakun.


Inchik[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inchik, maní nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun jallp'a ukhupi chantaqa chay puquynin mikhukun jank'api, llaqwapi, phutipi, mut'ipi ima.


Inchikpuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inchikpuma, uthurunku, jawar nisqaqa juk laya jatun misiq sutin, yunqallapi tiyan manchay saltasniyuq ukhuqaranqa


Inchipal(r)a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inchipal(r)a, kuruk'ancha, phinchinkhuru, tukutuku, tutakuru, lliphilliphi, phichinkhuru, ninakalla ninakhuru nisqaqa juk tuta khuruqpa sutin, k'anchaspa phayachan, achka laya tiyanku.


Inchipillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inchipillu nisqaqa juk laya k'ita unpuqpa sutin, juch'iy jawar.


Inchiq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inchiq, chukupi, mani: s.(bot) Maniy, arachis.


Inka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inka: s.(zoo) Tawa waqrayuqpa urqu uwijata nikun.


Inkasayri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inkasayri nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, k'achitusta t'ikan. Kulantru.


Inkati[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inkati nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Inkawawal[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inkawawal nisqaqa juk laya juch'uy sach’aqpa sutin, punallapi tiyan.


Inkawi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inkawi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan.


Inkill[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inkill nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, p'alta laqhi, ñañu yuku.T'ika uywana panpa.


Inpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inpa nisqaqa juk laya waskuqpa sutin, juch'iylla chantaqa yana.


Inqaru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inqaru nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, kurkun tuku ima ruwanapaq sumaq.


Inqatu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inqatu nisqaqa juk laya yaku wapharaq sutin, manchay lliphipiriq phuruyuq.


Inqiña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Inqiña nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Intap'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Intap'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Intianka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Intianka nisqaqa juk laya ankaq sutin.


Intik'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Intik'aspi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Intillama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Intillama nisqaqa juk laya waskuqpa sutin, kinsa ruk'anallayuq, manchay alliyllawan purin, sach'allapi sayan chantaqa q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Intinpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Intinpa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, pinuman rich'asqata wiñan.


Intit'ika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Intit'ika nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan, chantaqa puquynin mikhukun.


Intiwaraq'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Intiwaraq'a nisqaqa juk laya katariqpa sutin, sach'asllapi sayan, manchay miyukhanikuynin.


Intutu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Intutu nisqaqa juk waskuqpasutin, allquman rich'akun qhichi ninri, uywa suwa.


Iñu/such'upiki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iñu/such'upiki s.(zoo) Juk laya millay pikiqpa sutin, chakiaychaman yaykukun, chaypitaq wachayun, chaytaq mayta nanakun.


Ipaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ipaku, jawaqullay nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, chhikachachaq khichkayuq.


Ipikaqwana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ipikaqwana, ipikakuwana nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Ipuqru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ipuqru nisqaqa juk laya munti mallkiqpa sutin, jatuchachaq laqhisniyuq.


Ipururu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ipururu, aykaruru nisqaqa juk laya janpi ch'awqraqpa sutin, mayu pataspi panpaspiwan tiyan, janpi chay llawar misk'iyay unquypaq laqhisnin.


Iqchita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iqchita nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Iqmawaqachi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iqmawaqachi: s.(zoo) Malba. Juk laya mallkiqpa sutin, k'ajapaq kusa.


Iqupuqan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iqupuqan nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, illa uqa nikun, ñawpa ruankunaq uqanku.


Iqwanllina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iqwanllina, yuraq imilla nisqaqa juk laya papaqpa sutin, chay yuraq papata niukun.


Iqwila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iqwila nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, sapinpaq qaran umata t'aqsakunapaq, p'achatapis kusa.


Iraka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iraka nisqaqa juk laya millay mallkiqpa sutin, chaqra ukhusman junt'aykun chaqrata mana puquqta saqinchu chay.


Iriri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iriri, pulu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun pululusta, chaymantataq ruwakun mathi aqha q'ita uqyanapaq.


Irkip'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Irkip'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Irma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Irma, waka nisqaqa juk laya uywaq sutin chika jatun, ispaña runakuna apamurqanku, waqrasniyuq, ch'ikiwan kawsan.


Irpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Irpa, irpicha: s.(zoo) Ima p'isqu uñallatapis jina nikun.


Irpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Irpa: s.(zoo) P'isqu uñata nikun, chay niraq machuta.


Irqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Irqu: s.(zoo) Urqu llama, q'ipis apayachan.


Iru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iru, ichhu nisqaqa juk laya panpa ch'ijiqpa sutin, wayllapaq kusa jatuchaq ichhusnin, q'umirta mikhun uywa sumaqta.


Iru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iru: s.(bot) Ichhu.


Irupi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Irupi, urupi, phataqllu nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin.


Irwaluysa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Irwaluysa: s.(bot)Juk laya mallkiqpa sutin.


Isabila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Isabila, pita nisqaqa juk mallkiqpa sutin, qayaraman rich'akuq mallki.


Isanqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Isanqa, isanka, itana, chinwa: s.(bot) Itapallu.


Isañu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Isañu, jaya uqa, añu, t'iqsawi, phichiw nisqaqa juk laya uqaqpa sutin, mikhukun chanta janpi pistipaq.


Ischil[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ischil nisqaqa juk laya such'iy sach’aqpa sutin.


Ichmuña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ichmuña: s.(bot) Muña.


Ichmuwaqachi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ichmuwaqachi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.Yana malvita.


Iskana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iskana nisqaqa juk laya qhuraq sutin, achiquraman rich'akun.


Iski[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iski: s.(zoo) Ch'iya. Niwa.


Ispi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ispi nisqaqa juk laya waskuqpa sutin, Titiqaqa quchallapi tiyan, achkamanta rikhurimuqtin ninku mana allinwata kananta, manchay misk'i kankapiqa.


Ispinku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ispinku, kanila nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, t'ikan janpi chay ch'unchullapi q'iyan chaypaq.


Isqhayllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Isqhayllu: s.(zoo) Yaku khuruta nikun.


Isu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Isu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Isuka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Isuka, uruka nisqaqa juk laya kusikusiqpa sutin.


Isuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Isuma, ichmuná: s.(bot)Juk laya k'ita mallkiqpa sutin.


Isuti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Isuti nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, millma urqhukun chay sach'amanta.


Ita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ita, itha, qhapa nisqaqa juk laya llawar ch'unqa khurituq sutin, wallpapi, p'isqupi tiyan


Itana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Itana: s.(bot) Itapallu


Itha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Itha, qhapa: s.(zoo) waphara usa, pukaraw llinpi.


Itha, qhapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Itha, qhapa nisqaqa juk laya llawar ch'unqa khuruqpa sutin, wallpapi, p'isqupi tiyan. Chinchi.


Ithana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ithana, ithapallu: s.(bot)Juk laya mallkiqpa sutin, laqhinpi khichkitasniyuq, khichkawaqtinchiq marachikun.


Ithapallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ithapallu, ithana: s.(bot)Juk laya mallkiqpa sutin, laqhinpi khichkitasniyuq, khichkawaqtinchiq marachikun.


Ithapallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ithapallu: s.(bot) Itapallu; Juk laya mallkiqpa sutin, laqhisninpi t'una khichkitasniyuq, chay manchayta aycg¡haman chayaspa siqsichikun. Q'umirta, q'illuta tullpun.


Ithasara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ithasara, k'itasara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, pichanapaq kusa.


Itira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Itira, achiwiti, kurkuma nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, asiytunaman rich'akun puquynin, kullita tullpunapaq kusa.


Itqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Itqa, jitqa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Iwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iwa, k'ipapapa, chay papa qallpaspi rikhurin chaypa sutin..


Iwana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iwana s.(zoo) Juk laya ararankhaq sutin.


Iwana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iwana nisqaqa juk laya ararakhaq sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Iwanamach'aqway[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iwanamach'aqway, iwanamamachakuy nisqaqa juk laya katariqpa sutin.


Iwila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iwila nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, umata, p'achata t'aqsakunapaq kusa.


Iwkalistu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Iwkalistu, kalistu: s.(bot)(l.esp) Juk laya sach’aqpa sutin, llant'apaq manchay sumaq kurkun.


]] ==


J[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

J


]] ==


Jamak'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jamak'u nisqaqa juk laya llawar ch'unqaqpa sutin, tiyan allqupi, wakapi, uwijapi, misipi, maychhikata llawarta ch'unqan, wisan chhikanta wiñanankama..


Jach'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jach'a, upajach'a, urwajach'a nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, manchay thansasta wiñan.


Jach'akalla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jach'akalla: s.(bot) K'allanpa, ima uywa akaspipis wiñan.


Jach'ach'illka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jach'ach'illka nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhinwan tiñikun q'umirta.


Jak'aql(l)us[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jak'aql(l)us.(zoo) Juk laya yuthuqpa sutin, manchay misk'i aychan. 2 Challwa mikhu martinku.


Jak'aqlli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jak'aqlli, yachayaka nisqaqa juk laya k'ullu taka wapharaqpa sutin, phunu sach'asta q'aq, q'aq waqtaspa purin. Jak'arwa(y) nisqaqa juk laya ararankhaqpa sutin.


Jak'aqllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jak'aqllu, Yakayaka, yarakaya, Pitu nisqaqa juk laya puna wapharaqpa sutin, qaqaspi jusk'uspa wachan, q'illu wisa.

Jak'arwi(tu)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jak'arwi(tu) nisqaqa juk laya phawayachaq khuruqpa sutin, unay maychhika rikhurimuspa tukuy chaqrasta tukukapurqanku nin. Jak'ujak'u, jak'uwayaqa nisqaqa juk laya jatun sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Jaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jaka, khaka, quwi: s.(zoo) K'itaquwi.


Jak'aqllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jak'aqllu nisqaqa juk laya yuthuqpa sutin.


Jalajala[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jalajala nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, khishkakuspa anchata nanachikun.


Jalajalantin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jalalantin nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, uma nanaypaq kusa.


Jallp'aquti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jallp'aquti: s.(zoo) Juk laya waskuqpa sutin, puka uma, yuraq ukhu, juch’uy, rakhu, sillusapa, janpi kustadu unquypaq.


Jallpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jallpa: s. Juk laya khuruqpa sutin, manchay millayta wach'ikun, chakaman rich'akun, wasan pukauchitu.


Jallpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jallpa nisqaqa juk laya wach’ikuqpa miyuta khuruqpa sutin, yana uchupuka wasa, tarpuna ukhuspi tiyan.


Jaluq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jaluq nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, sumaq tukuy imapaq k'ullun.


Jama(n)ku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jama(n)ku nisqaqa juk laya k'allanpaqpa sutin.


Jamajama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jamajama nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin, rich'akun machanchaman.


Jamajama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jamajama: Juk laya janpi mallkiqpa sutin, qhuraman rich'aku.


Jamak'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jamak'u nisqaqa juk laya llawar suwa khuruqpa sutin, uywasman yaykun llawarta ch'unqananpaq. Uywa usa.


Jamank'ay(a)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jamank'ay(a) nisqaqa juk laya wasi uywa mallkiqpa sutin, t'ikan q'illuta yuraqta ima.


Jamillu, pupa, uqmi, llaphi, llaphinku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jamillu, pupa, uqmi, llaphi, llaphinku nisqaqa juk laya mach'ayukuq mallkiqpa sutin, qhisqarata jina t'ikan, puquntaq yanata, manchay pukata. P'isqus jap'inku chay puquyninwan imaqtinchus mach'a.


Jamiraya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jamiraya, juvilla, urpiñawi nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, puna mayu qhanqasllapi tiyan, puqun q'umir ushpitasta, mikhukun, as k'allkumisk'isitu.


Janak'achi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Janak'achi, anak'achi s.(bot) Juk juch'iy sach’aqpa sutin, khishkasniyuq chantaqa laqhisnin manchay lliphipiq.


Jank'ajank'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jank'ajank'a nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, wasipi uywana mallki.


Jank'askira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jank'askira nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin k'itatarwi.


Janp'atu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Janp'atu, kurtashu nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, paraypi rikhurin, yakupipis jallp'apipis kawsallan, t'una khurusta mikhun, qalqal, q'aw, q'aw nispa waqanku.


Janp'atup'isqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Janp'atup'isqu nisqaqa juk laya juch'iy wapharaqpa sutin, waqan janp'atu jina, yakupi kawsan, punallapi tiyan.


Janpiwaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Janpiwaska, kuraré nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, miyu uywaspaq, janpi llawark'utuspaq, chanta wisa nanaypaq.


Januq'ara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Januq'ara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, pirjilman rich'akun.


Januq'archapi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Januq'archapi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Japajapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Japajapa s.(bot) Juk laya mallkiqpa sutin, uywa mikhuqtin, simisninkuta lluch'uchin.


Japinchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Japinchu nisqaqa juk laya janpi qhuraqpa sutin, k'irisqaspaq kusa.


Japru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Japru nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Japutana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Japutana nisqaqa juk laya juch'iy jamak'uq sutin, yunqallapi tiyan, runaman yaykun khapasninman manchay wallak'unman, llawarta ch'unqananpaq.


Japyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Japyu; apyu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, mikhukun puquynin, chanta kurkun wasisruwanapaq kusa. Jaq'arwitu nisqaqa juk laya phawaq khuruqpa sutin, q'umirkunata allinta mikhun.


Jaq'arwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jaq'arwa, aqarwa, ararankha, qharwa nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, katarimantaq janp'atumantaq rich'akun, chupayuq, chakimakisniyuq, rumiuraspi tiyan. Jaq'arwa, qaraywa, shukullukuy, shukullway, karaywa, ukulluku, qutur, achuqalla, sukullukuy, sukulluku, jararankhu.


Jaq'arwika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jaq'arwika: s.(zoo) Jaq'arwitu.


Jaq'arwitu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jaq'arwitu, jaq'arwika nisqaqa juk laya wallpawallpaqpa sutin, unay ashka rikhurispa tukuy ima mallkikaqta mikhukapurqanku nin, chaypacha yarqhay chayamurqa.


Jarach'ipa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jarach'ipa, waqanki, wanarpu nisqaqa juk laya warmi munachi mallkiqpa sutin.


Jarap'aka, apichuka, jarap'akuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jarap'aka, apichuka, jarap'akuq nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin.

Jarap'akuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jarap'akuq, apichuka: s.(bot) Jarap'aka


Jarap'aykachaqyura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jarap'aykachaqyura: s.(bot) Ch'ipakuq mallkiqpa sutin.


Jaraqch'ama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jaraqch'ama nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, inkakuna chay mallkiwan rumita uniyachinkuman karni nin.


Jarka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jarka nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, puqun chaqalluspi, kurkun sumaq sinchi, waliq chuqchukaman makita churanapaq, pukaraw uqita tiñinapaq kusa.


Jarqalla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jarqalla nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, punallapi tiyan.


Jasaqiwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jasaqiwa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, ajusman rich'akuq.


Jat'upa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jat'upa: s.(bot) Sara musuru.


Jat'aqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jat'aqu, kujupullu, willkuyuyu, jawch'a, millmi, achita, ajara nisqaqa juk mallkiqpa sutin, q'achupi uywas mikhunku manchayta, kinuwaman rich'akun, laqhisnin machay misk'i piqtupi.


Jatun ukucha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatun ukucha nisqaqa juk laya juk’uchaqpa sutin, k'ita quwimanta aswan jatun, chaparipi anchataq.


Jatunararankha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunararankha: s.(zoo) Juk laya jatun ararankhaqpa sutin, yunqa mayusllapi tiyan, kaymanman rich'akun, challwawan, manchay waq k'ita uywasta jap'ispa kawsan.


Jatunchala[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunchala nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin, challwitasta jap'ispa kawsan.


Jatuncharapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatuncharapa nisqaqa juk laya yaku uywaqpa sutin. Yunqa mayusllapi tiyan.


Jatunkilunkilun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunkilunkilun nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, sach'a wiru.


Jatunkuyllin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunkuyllin, arasari nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Jatunmalagri p'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunmalagri p'anqa nisqaqa juk laya janpi juch'iy sach’aqpa sutin.


Jatunpalanta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunpalanta: s.(bot)Juk laya latanuqpa sutin.


Jatunpapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunpapa, chay ñawpa papaqpa sutin. Apharuma papa.


Jatunpichna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunpichna nisqaqa juk laya aycha mikhu khuruqpa sutin, yakupumaman rich'akuq, challwaswan kawsan


Jatunquchapuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunquchapuma, yakupuma nisqaqa juk laya aycha mikhu khuruqpa sutin, challwaswan kawsan.


Jatunsach'allqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunsach'allqu nisqaqa juk laya k'ita allquqpa sutin.


Jatunsikwanka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunsikwanka, tukan nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, yuraq kunka chantaqa chhikan chutuyuq, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Jatunsisaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunsisaq nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllalpi tiyan.


Jatunsullusullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunsullusullu, sullusullu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Jatunyuthu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jatunyuthu, tinamu: s.(zoo) Juk laya yuthuqpa sutin, maychhikan.


Jawa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jawa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, puquynin mikhuna, chantaqa q'umir puquyninta kutaspa yana tiñinapaq kusa.


Jawaqulla(y)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jawaqulla(y), jawaulala nisqaqa juk laya jatun ulalaqpa sutin, t'ipana khishkanmanta ruwakun, t'ikan yuraqta.


Jawaq'ullay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jawaq'ullay nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Jawar[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jawar, ch'iqchi uthurunku: s.(zoo)Juk laya jatun misiq sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, jatuchaq uywasta mikhun jap'ispa, chhikachaq kirusniyuq, manchay k'acha ch'iqchisitu.


Jawas[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jawas: s.(bot)Juk laya mallkiqpa sutin, puquynin q'umirpi manchay misk'i piqtupi, mut'ipi, ch'akitaq jank'api, as thalu chaylla.


Jawaulala[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jawaulala, jawaqulla(y) nisqaqa juk laya jatun ulalaqpa sutin, t'ipana khishkanmanta ruwakun, t'ikan yuraqta.


Jawchansuyura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jawchansuyura nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, sach'a maniy nikullantaq, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Jayajaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jayajaya, kayakaya, jayaqñuqch'u nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, manchay sinchita q'apan. Muraqhura.


Jayaqaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jayaqaya, jayajaya nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Jayaqch'illka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jayaqch'illka nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhisninwan yanata tiñikun.


Jayaqñuqch'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jayaqñuqch'u, jayajaya, kayakaya, nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, manchay sinchita q'apan. Muraqhura.


Jayaqpichana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jayaqpichana, kanchallawa nisqaqa juk laya qhuraqpasutin, khuru janpi ruwakun q'umirmanta, chataqa pichanapis, pikista ayqichinapaq. Janpi jayaqi punkiypaq.


Jayaqpichana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jayaqpichana nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, umananaypaq janpi yaku t'inpusqapi qhuran, q'illu uchitusta t'ikan, t'unalla wiñan sunpispi.


Jayaqwillk'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jayaqwillk'u, maka nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, papasta jina puqun, inkakuna kay puquyninta allinta mikhuqkanku.


Jayaqwillku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jayaqwillku, tiqsan nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Jayaqyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jayaqyuyu, qhayayuyu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, ch'ikipaq kusa.


Jayaski[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jayaski nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin,túna sach'a.


Jaynu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jaynu nisqaqa juk urqu waskuqpa sutin, tama khawan ima kaqtinkama uqllata qhaparin, tukuy ayqinakupaq.


Jayupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jayupa, samani, paka nisqaqa juk laya khachkaq khuruqpa sutin.


Jichin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jichin, wanku, waywacha, waywaku, antharu nisqaqa juk laya waskuqpa sutin, sach'asllapi sayan ch'anpa chupita, juch'iylla.


Jikama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jikama, ajipa nisqaqa juk laya mikhukuq mallkiqpa sutin.


Jikama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jikama: s.(bot)Juk laya mallkiqpa sutin, mikhukun.


Jiki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jiki, wallpawallpa, ch'askach'aska, jut'uwalla nisqaqa juk laya phawaq khuruqpa sutin, q'umirta mikhun manchayta, ch'isch'is nispa waqan.


Jikip'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jikip'anqa nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'a qhura, chayta mikhunku manchayta jikikuna.


Jillilli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jillilli: s.(bot) Sach'a waqay.


Jillima[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jillima, kapi, q'api, qapi nisqaqa juk laya guma sach’aqpa sutin, ankuankuta waqan chaymanta ruwanku tuku imata, q'uñi jallp'asllapi tiyan


Jillurina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jillurina nisqaqa juk laya t'ikaq sutin, wiñaywayna t'ika.


Jinch'uya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jinch'uya, t'uqlulu nisqaqa juk laya puquq mallkiqpa sutin, t'ikan yuraqta manchay q'aymapukata, kullista chanta misk'ita puqun.


Jinchuq'añu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jinchuq'añu,, larilari, yawarch'unqa nisqaqa juk laya tuta wapharaqpa sutin, animuta apan nin puñuqta tarispa pitapis, chaymanta wakin wañunku.


Jipijapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jipijapa, apitara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, chuntajina jatuchiq laqhisniyuq, chaymantataq ruwakun chhararas, jipijapa nisqa sutiyuq.


Jirk(')u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jirk(')u, chiwchi: s.(zoo) Irpa.


Jirqun sach'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jirqun sach'a: s.(bot)Juk laya janpi sach’aqpa sutin, katari khanisqaspaq kusa, chantaqa chay iphikhuru yakuwanchiq ukhunchiqman chaypaq.


Jirqun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jirqun: s.(zoo)(esp) Juk laya katariqpa sutin.


Jit'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jit'a: s.(zoo) Chinchi.


Juk'ucha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Juk'ucha, lawcha nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, ancha suwa wasispi tukuymata t'uqpin chanta akayun jisp'ayun, misi, katari mikhun, puka simisitu, qhichi ninrisitu. Tiyan jatuchaqpis.


Juku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Juku, tuku nisqaqa juk lya tuta puri wapharaqpa sutin, juku, juku nispa waqan, juk'uchasta mikhun.


Jukumari[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jukumari, ukuku, ukumari nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, manchay k'achitu, yana chinhi philuyuq, runa chaki, alqu uya, misk'ita, urqhata, aychata ima mikhun, tiyan tukuy llinpipi, yana, ch'iqchi, yuraqpi ima. Unay nin uq sipakuta suwarqa wawitankutaq kapurqa nin, jukumari jina kallpasapa karqa nin, imatapis imata jina uqhariq nin.


Juqwayuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Juqwayuq nisqaqa juk laya puquq mallkiqpa sutin, kullu mut'ista jina jatuchiqta puqun, chantaqa luq'ustijina ch'ipakun.


Juli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Juli nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin.


Jullq'i[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jullq'i, chullsiq, juq'ullu: s.(zoo) K'ayla uña.


Jullut'uma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jullut'uma, sillq'u: s.(zoo) nisqaqa juk laya katariqpa sutin, panuqaman rich'akuq, alliyllawan purin chantaqa tutallan, ashay nin uywakunata khanin.


Julun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Julun nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sach'aman ch'ipakuspa wiñan, rich'akun kuq'ustiman, puquynin manchay misk'i


Jumi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jumi nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, chaywan ñanpata t'aqsakuq kanku nin, jallp'akachispi tiyan.


Jumi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jumi nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Jumijulli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jumijulli nisqaqa juk laya jumikuna mallkiqpa sutin.


Jumisaunsa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jumisaunsa, umishaunsa nisqaqa juk laya chunta chay raymispi tarpuna kantupi ruthuq kanku, takispa tususpa raymiqkuna puqllaypachas.


Junch(')illay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Junch(')illay, chay mikhuna qhuraqpa sutin, uywa puñuna wasispi rikhurin..


Junina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Junina, q'achu, qura nisqaqa juk laya t'una mallkiqpa sutin, uywa mikhuna qura.


Junk'ina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Junk'ina, unqiña, junk'una: s.(bot) Laqhu. Juk laya yaku mallkiqpa sutin, chuqchajina yakupi rikhurin.


Jupururu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jupururu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, mana wawayuqkuna uqyanku waq qhuraspi imatawan wawayuqkanakupaq chay.


Juq'ullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Juq'ullu, uq(h)ullu(llu): s.(zoo) Janp'atu uñata nikun, niraq chakiyuq kashaqtin chay.


Juq'uri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Juq'uri, sipipi, kunpukina nisqaqa juk laya urpilaqpa sutin.


Juq'ururu, uq(h)ururu, matiqllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Juq'ururu, uq(h)ururu, matiqllu nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin, q'illusta t'ikan, salsapi mikhukun wawa laqhisnin.


Juqch'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Juqch'a nisqaqa juk laya qhuraqpa sutin, puna runakuna kay qhurawan rumita uniyachiq kanku nin.


Juru(q)ch'i[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Juru(q)ch'i, turukunka nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, t'ikan yuraqta, anpi jina t'ikan kicharikun.


Jur(u)k'uta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jur(u)k'uta nisqaqa juk laya urpiqpa sutin, juch'iylla wasi kanis uraspi wachan, chantaqa pukañawi, llawarnin t'ukupaq janpi nin.


Jurupi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jurupi nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, puquynin yana, chaywan wawakuna puqllanku, chay mujun t'aqsakunapaq kusa.


Juscha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Juscha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Jusqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jusqu nisqaqa juk laya sik’imiraqpa sutin, manchay phiña, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Jut'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jut'u, ch'iñilku nisqaqa juk laya ch'iñi khuruqpa sutin, mana ñawallawanqa rikusunmanchu.


Jut'ukhuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Jut'ukhuru, chuqllukhuru nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, sara chuqlluman yaykun, chantataq ismuchipun.


Juyapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Juyapa, wayaw nisqaqa juk laya puquq mallkiqpa sutin, puqun q'illusta, ukhuntaq pukaraw, misk'i mikhunapaq, k'iskichikun.

]] ==


]] ==


]] ==

]] ==


K[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K


]] ==


Kaballu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kaballu, kawallu nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, jatun uywa ch'apauma q'ipi apayachanapaq may kallpayuq, tawa chaki uywa.


kachalawa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

kachalawa nisqaqa juk laya ch’awqraqpa sutin, puna mallki.


kachan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

kachan nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puquynin chhuquchhuqulla lakayujina q'umirta puqun, chantaq panpapi, mikhukun salsapi mayta.


Kachara, kacharu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kachara, kacharu, quchayuyu, qachara nisqaqa juk laya yaku qhuraqpa sutin, punallapi tiyan, ninri ninrillaman rich'akun. 2 s.(zoo) Juk laya uqi wapharaqpa sutin, punallapi tiyan.

Kacharu, kachara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kacharu, kachara nisqaqa juk laya uqi wapharaqpa sutin, punallapi tiyan.


Kachila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kachila nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, phichitankaman rich'akun.


Kachilu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kachilu: s.(zoo) Qachilu. Juk laya wapharaqpa sutin, may ñañuta khuyun.


Kachiq'asa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kachiq'asa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, khishkayuq.


Kachisuwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kachisuwa, kachikachi: s.(zoo) Chuqchasuwa.


Kachiyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kachiyuyu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, k'ita kinuwaman rich'akun, janpi ipatitispaq.


Kachukachi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kachukachi: s.(bot) Chuqchasuwa.


Kachupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kachupa, q'achu, achupa nisqaqa juk laya ichhuqpa sutin, juch'iy pichanitas ruwakun.


kafiy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

kafiy nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'a mallki puquyninmanta ruwakun uq yana uqyana, qaranmantapis sultaki urqhukun.


Kakakuyllin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kakakuyllin, arasari nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Kakaru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kakaru: s.(zoo) Atuq.


kakaunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

kakaunku nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta tiñinanpaq may waliq.


Kakaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kakaw, kanpi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, chay puynin misk'i, chaymatataq ruwakun kutasqamanta chukulati, janpi chantaqa.


Kakaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kakaw, kanpi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, chay puynin misk'i, chaymatataq ruwakun kutasqamanta chukulati, janpi chantaqa. 3 T'una suqusuta jina nikullantaq.


Kakawak'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kakawak'aspi nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Kaki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kaki nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, manaña kunan tiyanchu,unay waruchiri pachaspi tiyaq.


Kakuy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kakuy nisqaqa juk laya tuta puri wapharaqpa sutin, ka-kuy, ka-kuy nispa waqan.


Kala[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kala nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, chay yakupataspi tiyan.


Kalikaliwaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kalikaliwaska nisqaqa juk janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kalisaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kalisaya nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, kinaman rich'akun, q'illukina ninku, may mask'asqa sach'a.


kalistu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

kalistu: s.(bot)Juk laya sach’aqpa sutin, chhikachaqta wiñan, llant'apaq manchay sumaq k'ullun.


Kallikalli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kallikalli: s.(zoo) Juk laya wapharaqpa sutin, yuraq ñawilu


Kallpachinayuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kallpachinayuyu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, tiyan ashka layamanta.


Kallwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kallwa, khallwa, maraq, wayanayK'uysawana, mamalita: s.(zoo) Juk laya wapharaqpa sutin, yuraq wisa, yana wasa.


Kalsuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kalsuq nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Kamalunka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kamalunka: s.(bot)Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kamatala[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kamatala nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Kamis[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kamis nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, k'ullun ñañalla.


Kampana ayawaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kampana ayawaska: s.(bot)Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


kamukamu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

kamukamu: s.(bot)Juk laya janpi mallkiqpa sutin, kunka ch'akiyaypaq, pistipaq kusa.


Kamunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kamunku, tapakari nisqaqa juk laya k'aspichaki wapharaqpa sutin, yakupi sayan.


Kamunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kamunku nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Kamuti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kamuti, apisu, k(h)umar(a), wayunkha: s.(bot) Apichu.


Kamuti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kamuti nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun papajina, uqajina misk'itaq, mikhunapaq manchay misk'i.


Kañakaña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kañakaña nisqaqa juk laya millay qhuraqpa sutin, sara ukhuspi rikhurin.


Kañanis[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kañanis nisqaqa juk laya ararankha khururqpa sutin, aychanta wakin manchayta mikhunku.


Kañaru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kañaru nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Kañawa(i)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kañawa(i) nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, kinuwaman rich'akuqta puqun, chaywanpis yanata, jak'un janpi sunq'a unquykunapaq.


Kanchakancha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kanchakancha, kanchallawa, jayaqpichana nisqaqa juk laya janpi qhuraqpa sutin, jayajaya laqhinqa, juch'iyllata wiñan, tiyan qhuchapanpanpi.


Kanchanakinuwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kanchanakinuwa, kuymi: s.(bot) Millmi.


Kanchiri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kanchiri nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Kanchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kanchu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, mana kanñachu kunanqa waruchiri pachaspi tiyaq.


Kanililla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kanililla: s.(bot)Juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kañiwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kañiwa: s.(bot) Kañawa.


Kankawa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kankawa, murq'utu: s.(bot) Llulluch'a. Juk laya yaku mallkiqpa sutin, mikhukun.


Kankil[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kankil nisqaqa juk laya saraqpa sutin, khishkayuq jina saranpi.


Kanlla(i)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kanlla(i) nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, janpi ch'ujupaq.Lluqt'a ruwakun ushpanmanta.


Kanllakhishka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kanllakhishka nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, panpallapi wiñan juch'istusta, chataqa t'ikanpi khishkayuq.


Kanlli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kanlli nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, ch'ujupaq kusa . 2 s.(zoo) Juk laya puka manchay yana sik'imiraqta sutin.


Kanpachu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kanpachu nisqaqa juk laya miyu mallkiqpa sutin.


Kanpi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kanpi, kakaw nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, chay puynin misk'i, chaymatataq ruwakun kutasqamanta chukulati, janpi chantaqa.


Kanpichi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kanpichi nisqaqa juk laya tullpuna mallkiqpa sutin.


Kantu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kantu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, ch'awqran kusa pichanapaq, manchay imata wayrachinapaq.


Kantuta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kantuta: s.(bot) Qantuta.Juk laya puna mallkiqpa sutin, puka, q'illuta t'ikan, inkapachaspiqa, manchay munasqa mallki kaq. Qhuyasuyu llaqtaq t'ikan nisqa kunanqa.


kanuwaruya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

kanuwaruya nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, kurkunwan wasisita ruwanku.


Kanyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kanyuyu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Kapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kapa: s.(zoo) Waman, Mamani


Kapachu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kapachu, kapasu: s.(bot) Q'illu jabas. 2. Apanquraq ch'urrun, manchay waq khurukunaqta.


Kapasu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kapasu, kapachu nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin, inkakuna manchayta uqhariq kanku.


Kapi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kapi, q'api, qapi, jillima nisqaqa juk laya guma sach’aqpa sutin, ankuankuta waqan chaymanta ruwanku tuku imata, q'uñi jallp'asllapi tiyan


Kapila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kapila nisqaqa juk laya pilpintuqpa sutin.


Kapis[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kapis, kawra nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, uwijaman rich'asqa, mana millmasapachu, mikhukun aychan wawituqta.


Kapiwara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kapiwara, karpinchu, runsuqu, ariraña nisqaqa juk k’ita waskuqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, qhuchispi tiyan jatunararankhakunawan tiyan, k'itaquwi uya.


Kapli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kapli: s.(zoo) Chivito.


Kapuchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kapuchu, kapachu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, k'ita uqata, kikin uqajina, sach'a urasllapi tiyan.


Kapuli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kapuli, awanmantu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illitusta puqun, wakin yanata.


Kapuli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kapuli, chilltuchilltu, usun nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin, guindaman rich'akun puquynin. 2 Juk laya qhuraqpa sutin, q'illuta t'ikan, puquynin mikhukun.


Kaqchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kaqchi: s.(zoo)Juk juch'iy laya allquqpa sutin, chay chhusku allqukunamanta.


Kakuy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kakuy nisqaqa juk laya tuta puri wapharaqpa suitn.


Kala[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kala nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Kaqka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kaqka nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, k'ullun sinchi.


Kaqwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kaqwa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kara nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, kay k'atita tiyan punapi sach'aqa.


Karán[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Karán nisqaqa juk laya wach'iyuq khururqpa sutin, iskay llinpimanta kanku; pukakarán, yanakarán, pukata walapuka nikun..


Karapari[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Karapari, achakana, qhiwayllu, phasakana, awarunku nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, pillusqa, may ka'cha.


Kariqlla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kariqlla, chiraqru, saqarara, chiraqyu: s.(bot) Yaku llantin.


Karka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Karka, k'arka nisqaqa juk laya uruqpa sutin, q'umir puka uma, k'ar, k'ar nispa waqan.


Karkancha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Karkancha, qaranchu, qharqañu, alqamari, qharancha nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, wañusqa aychasta mikhun.


Karpinchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Karpinchu, runsuqu, ariraña: s.(zoo) Kapiwara.


Karunsi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Karunsi, yakutinqa nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Kasa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kasa nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, mana kanñachu kunanqa waruchiri pachaspi tiyaq.


Kasamarucha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kasamarucha nisqaqa juk laya juch'uy mallkiqpa sutin.


Kashak'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kashak'aspi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Kashalupuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kashalupuna, lupujna nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Kashawaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kashawaska nisqaqa juk laya janpi sach'itaq sutin.


Kasira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kasira nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Kaskawil[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kaskawil nisqaqa juk laya katariqpa sutin, chay chhllulluyuq katarita nikun, miyu khani katari.


Kaspikuchuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kaspikuchuq, chuqchasuwa, chuqchak'utu, khuchiruntuchi nisqaqa juk laya phawaq khururqpa sutin, yaku patallapi sayan liqrasnin yakujina ch'uwita.


Kastaña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kastaña nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, mujunmanta urqhukun wira, chanta jank'api mikhukun.


Kastilla wiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kastilla wiru nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, wirunmanta asukar urqhukun.


Kata[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kata nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Katal(l)pa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Katal(l)pa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, inkillchana mallki.


Katari[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Katari, amaru, asiru nisqaqa juk laya last'akuq khururqpa sutin, mana chakiyuq ni makiyuq, tiyan ashka layamanta, juk'uchasta , chanta janp'atusta ima mikhun.


Kataripapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kataripapa: s.(bot)Juk lalaya k'ita papaqpa sutin. K'ita mallkispaq sutin..


Kati[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kati nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, runa manchayta mask'an.


Katunqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Katunqa nisqaqa juk laya kuwaqpa sutin.


Kawallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kawallu, kaballu nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, jatun uywa ch'apauma q'ipi apayachanapaq may kallpayuq, tawa chaki uywa.


Kawkaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kawkaw: s.(zoo) Challwa runtuqpa sutin.


Kawpanka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kawpanka nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, umananaypaq kusa, chanta katari khanisqaspaq ima.


Kawpuri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kawpuri nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kawra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kawra, kapis nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, uwijaman rich'asqa, mana millmasapachu, mikhukun aychan wawituqta.


Kawri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kawri: s.(bot) Junku, manchay t'utura sapita nikun.


Kawrilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kawrilla: s.(zoo) nisqaqa juk laya yaku khuruqpa sutin, mamaquchapi sayan, pullpuman rich’akun.


Kawsaysach'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kawsaysach'a, mulli nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, puquynin, laqhin manchay janpi tukuymapaq.


Kayman[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kayman nisqaqa juk laya jatun ararankhaqpa sutin, mayu yakuspi, sayan, manchay phiña.


Kaymitu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kaymitu: s.(bot) Q'uñi jallp'a mallkista manchay puquyta nikun.


Kayra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kayra: s.(zoo) K'ayra.


Kaywa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kaywa, achuqcha, k(h)achun nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin, puqun.


Kaywakaywa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kaywakaywa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, kiruspaq janpi.


Kichka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kichka nisqaqa juk laya khishkayuq mallkikunaqpa sutin.


Kichkakichka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kichkakichka, waqrawaqra nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puquyninwan kullita tiñikun.


Kichkaluru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kichkaluru: s.(bot) Tunas puquyta manchay ulala puquyta jina nikun.


Kichkitiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kichkitiru nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Kikllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kikllu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, yana chupa.


Kiku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiku nisqaqa juk laya qhuraqpa sutin, q'illuta tullpun.


Kikut'ika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kikut'ika nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta tiñinapaq kusa.


Kikuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kikuyu: s.(bot) Ch'iki.


Kikuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kikuyu nisqaqa juk laya qhuraqpa sutin, afrikamanta apamurqanku kayman.


Kila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kila, matiku nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhin p'alta, chaymanta urqhukun qhushqun q'apachanapaq. Janpi chakimuqu nanaypaq. Tiyan qaqaspi.


Kila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kila, matiku nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Kilauwaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kilauwaska nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kilkiña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kilkiña nisqaqa juk laya k'acha q'apa mallkiqpa sutin, llaqwapi manchay misk'i


Killanqara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Killanqara, wantu(r), warwar, qamatu : s.(bot) nisqaqa juk laya juch’iy sach’aqpa sutin, kantuta jina wakin t’ikan, wakin yuraqta, pukata; miyu runapaq, waskukunapaq ima. Floripondio.


Killay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Killay nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, qaran t'aqsanapaq p'achata kusa.


Killi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Killi nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, 20 runa sayayta wiñan.


Killkiña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Killkiña: s.(bot) Kilkiña: nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, mikhukun q’allupi, llaqwapi, misk’ita q’apan, tiyan k’ita, uywa ima.


Kilpuntu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kilpuntu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kilu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kilu, kitu nisqaqa juk laya urpiq sutin, jurk'utaman rich'akun.


Kilunkilun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kilunkilun nisqaqa juk laya jampi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kimil[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kimil nisqaqa juk laya janpi ulalaqpa sutin, chhikachachaq khishkayuq.


Kimillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kimillu nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin.


Kimsainchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kimsainchu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'umirta tiñinapaq kusa.


Kina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kina, kinukinu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, kurku manchay sinchi lluqsin. Kikina qaranmanta urqhukun.


Kina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kina nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, kinina qaranmanta urqhukun.


Kinakina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kinakina nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, janpi t'iripaq.


Kinilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kinilla: s.(bot) Yunqa mallkikuna, manchay puquykunaq sutin.


Kinkin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kinkin nisqaqa juk laya qhuraqpa sutin.


Kinku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kinku, q'inqu: s.(bot) Gigantón.


Kinsak'uchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kinsak'uchu, charara nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi ukhu, unqusqa warmista sulluchin uqyaqtinku, q'umirta tiñinapaq kusa.


Kintu chhullchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kintu chhullchu: s.(bot) Mallki k'aqlla puquynintin.


Kinukinu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kinukinu: s.(bot) Kina.


Kinuwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kinuwa, kinwa, kiuna nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puquynin mikhukun phiripi, lawapi ima, t'unitasllata puqun lawapiqa khuritusman rich'akun.


Kinwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kinwa, kiwna: s.(bot) Kinuwa.


Kiñwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiñwa, q'iñwa: s.(bot) Qiw(i)ña: nisqaqa juk laya ach’aqpa sutin, chiri jallp'asllapi tiyan, t’ikan janpi ch’ujupaq.


Kinya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kinya nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, latanuman rich'akuqta puqun as juch'istusllata.


Kipcha(n)qallun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kipcha(n)qallun nisqaqa juk laya t'uru khururqpa sutin, wakan k'iwchanman yaykun, chanta tulluyachispa wañuchin uywataqa.


Kipiw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kipiw nisqaqa juk laya puna wapharaqpa sutin, kipiw, kipiw nispa waqan.


Kiriwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiriwa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, chuntaman rich'akun.


Kirkinchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kirkinchu, kuycha: s.(zoo) Khirkinchu.


Kirmintina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kirmintina nisqaqa juk laya puna sach’aqpa sutin.


Kirulina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kirulina: s.(zoo) Alqu, waka, kawallu jamak'u.


Kirupichana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kirupichana nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, k'ita.


Kirusapachini[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kirusapachini nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kisa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kisa, itana: s.(bot) Itapallu.Juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Kisakuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kisakuru nisqaqa juk laya khururqpa sutin, sikasika.


Kishkitiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kishkitiru nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Kishwar(a)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kishwar(a), yuraqwasa, p'allkin nisqaqa juk laya juch'uy sach’aqpa sutin, khishkararalla, t'ikan janpi chullpasqaspaq.


Kisi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kisi nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, juch'istulla.


Kisichu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kisichu: s.(zoo) Uña alquta jina nikun.


Kiski[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiski: s.(zoo) Alqu uña, uñalqu.


Kiskis[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiskis, qisqis nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, k'ita wirusllapi sayan.


Kisuyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kisuyuyu, kisayuyu, itana: s.(bot) Itapallu.


Kiswar[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiswar nisqaqa juk layajuch'iy sach’aqpa sutin.


Kitilipi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kitilipi nisqaqa juk laya jukuqpa sutin.


Kitilipi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kitilipi nisqaqa juk laya tuta puri wapharaqpa sutin, uq laya juku.


Kitu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kitu: s.(zoo) Jurk'uta punapi tiyan.


Kitun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kitun, chinchiluqutu, chinchiuchu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, uchujina puquynin, juch'iylla.


Kitunkitun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kitunkitun, piris nisqaqa juk laya t'una uchuqpa sutin, manchay jaya.


Kiwi(n)cha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiwi(n)cha, millmi, kuymi, achita, kutu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, kinuwaman rich'akun, jank'api manchay jak'upi mikhukun.


Kiwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiwi nisqaqa juk laya yuthuqpa sutin, jatun lluthuman rich’akun.


Kiwicha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiwicha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, kuymiman, millmiman rich'akun, pukata tiñinapaq kusa.


Kiwilu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiwilu, suqu nisqaqa juk laya challwaqpa sutin.


Kiwyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiwyu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Kiyankiyan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiyankiyan nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, phurun may k'achitu.


Kiyuta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiyuta, jawch'a, ajara, kachiyuyu: s.(bot) K'ita kinuwa, laqhisnin mikhukun piqtupi.


Kiyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kiyuyu, khuyu, khullu, waykhu nisqaqa juk laya yuthuqpa sutin, jatun lluthuman, uchpa llinpi.


Krusk'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Krusk'aspi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Krusmulli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Krusmulli nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, mulliman rch'akuq.


Kuchapulla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuchapulla nisqaqa juk laya yuthuqpa sutin.


Kuchaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuchaq, anka, paka nisqaqa juk laya pata phawaq wapharaqpa sutin, aychiru, mikhun katarita, manchay ima irpastapis.


Kucharak'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kucharak'aspi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kuchaturu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuchaturu nisqaqa juk laya k'aspichaki wapharaqpa sutin, yaku sayan.


Kuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuchi, piki nisqaqa juk laya llawar ch'unqa khururqpa sutin, uywaspi manchay tiyan, runamanpis chinpan.


Kuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuchi nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, kusa k'ullun kurkupaq.


Kuchichikama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuchichikama nisqaqa juk laya qhuraqpa sutin.


Kuchichuqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuchichuqu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, chiwankumanta aswan juch'iy.


Kuchipillan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuchipillan nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, juch'iy jukumari, sik'imirata mikhuspa kawsan, wañupi chanta tutallanpi purin.


Kuchuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuchuchi, achuni, sunchu nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, atuqjina chhuqu uya.


Kuchuchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuchuchu, k'uchuch(u) nisqaqa juk laya t'una mallkiqpa sutin, man laqhiyuqchu, sapin mikhikun. 2 Juk laya sach’aqpa sutin, k'ullunpi khishkayuq chiliqchijina, t'ikan yuraq q'umirta.


Kuchupaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuchupaw nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, ichhuraraspi tiyan.


Kuka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuka nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, janpi umananaypaq, wisananaypaq. Piqchiyakun ch'akita llank'ayman yaykunapaq. Phichikatata ruwanku laqhinmanta k'ankas.


Kukami[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kukami nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin, chhutun chhikan chanta tunpa k'unpu, pilichhikan.


Kukani[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kukani nisqaqa juk laya puna urpiq sutin.


Kukhi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kukhi, chakuq, kuki nisqaqa juk laya chhakaqpa sutin, pukaraw, q'uñi jallp'asllapi tiyan, laqhista apayachan. Kuki, chakuq: s.(zoo) Kukhi.


Kukuli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kukuli, ulinchu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, juch'istulla, yuraq liqrita.


Kukuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kukuna nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, chaqra ukhuspi rikhurin, puquynin janpi chay llawar ancha ashka misk'iyuqpaq.


Kukuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kukuyu nisqaqa juk laya k'achaq khururqpa sutin, jatun.


Kulli, wakalurun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kulli, wakalurun nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Kulaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kulaq nisqaqa juk laya qhuraqpa sutin.


Kulikuli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kulikuli nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, t'ikan k'achata.


Kulis[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kulis nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun murq'usta q'umirpi chaytaq mikhukun salsapi.


Kulla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kulla nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Kullas[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kullas nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, puqun pukitasta, chaymanta aqha ruwakun.


Kullas[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kullas nisqaqa juk laya mulliq sutin.


Kullki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kullki, yanathaqu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, jatuchaq khishkasniyuq, thaquata jina.


Kullku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kullku nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, chiri llaqtasllapi tiyan, yanayana aycha.


Kulluy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kulluy, k'ulluy nisqaqa juk laya chhakaqpa sutin , mana liqrayuqchu.


Kulta, ñuñuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kulta, ñuñuma: s.(zoo) Pili.


Kulta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kulta, pili nisqaqa juk laya yaku wallpaq sutin, yakupi kawsan.


Kulu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kulu, sutu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, k'ullun kusa kurkupaq.


Kulurtina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kulurtina nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, yuraq wasa, k'uysawanaman rich'akun, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kumala[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kumala: s.(bot)(amz) Juk layajapi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kumalmuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kumalmuyu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin,Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kumantu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kumantu: s.(bot) Especie de leguminosa, parecida al poroto.


Kumar(a)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kumar(a), wayunkha, kamuti: s.(bot) Apichu, kamuti.


Kumar[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kumar, kamuti nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, uqajina manchay misk'i, papajinatataq puqun.


Kumasiwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kumasiwa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, llawar sirk'a nanaypaq janpi.


Kunihu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunihu nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, jatuchiq qhichi ninri, q'achuta mikhun.


Kunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunku, kunkucha: s.(bot) Una variedad de papa.


Kunkucha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunkucha, kunku nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Kunkuwana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunkuwana nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Kunpukina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunpukina, juq'uri, sipipi nisqaqa juk laya urpiq sutin.

Kunquna, qunquna, qunqayqhura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunquna, qunquna, qunqayqhura nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, ninri nanaypaq kusa.


Kuntisyunp'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuntisyunp'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kuntur[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuntur, mallku nisqaqa juk laya jatun wapharaqpa sutin, punallapi tiyan, yuraq wasa, tata Wiraquchiq wallpan nin chayrayku mana wanchinachu llawarta waqan nin, phutiywantaq kachayuwanchiq nin


Kunturanku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunturanku nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Kunturchaki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunturchaki, urunqullu nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, sapin, chantaqa yuran janpi.


Kunturimilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunturimilla, ikari nisqaqa juk papaqpa sutin.


Kunturiri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunturiri nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, khanisqaspaq kusa.


Kunturpasaran[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunturpasaran nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, saraqpa illan, k'itasara.


Kunturshillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunturshillu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, chay wisukuna ayllumanta.


Kunu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunu, qunu: s.(zoo) Quwi.


Kunuwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kunuwa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kupayura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kupayura nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kupaywa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kupaywa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, phusan nanaypaq janpi, aychaman yaykun iphi khuruspaq, t'irispaq ima


Kupilan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kupilan nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, juch'iylla.


Kupisu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kupisu nisqaqa juk laya yaku khururqpa sutin, ukhunpi wasiyuq.


Kupu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kupu nisqaqa juk laya tullpuna mallkiqpa sutin.


Kuqkuña(u)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuqkuña(u), kuqña nisqaqa juk laya urpiq sutin, akaru ayllumanta.


Kuqña(u)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuqña(u), kuqkuña nisqaqa juk laya urpiq sutin, akaru ayllumanta.


Kuquchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuquchi nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, janpi.


Kurari[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kurari nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, miyu uywaspaq wiq'iqachikun, wisarumispaq kusa.


Kurarina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kurarina nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, janpi katari khanisqaspaq, manchay waq khuru khanisqaspaq.


Kurikinka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kurikinka nisqaqa juk laya aycha mikhu wapharaqpa sutin, mamaniman rich'akun.


Kurkuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kurkuma, sapisa, palillu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin yunqa jallp'asllapi tiyan.


Kurmay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kurmay nisqaqa juk laya papaqpa sutin, chay jatun papata nikun.


Kurmi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kurmi nisqaqa juk laya yana khururqpa sutin, yakullapi tiyan, waqritasniyuq jina, juch'istuslla.


Kurtashu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kurtashu, janp'atu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, paraypachas manchayta rikhurimunku, qalqal nispa waqanku.


Kurtiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kurtiru nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, urqu uwija uñallataraq nikun


Kuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuru nisqaqa juk laya qhuraqpa sutin.


Kuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuru: s.(zoo) Khuruta, p'isquta, k'ita uywakunata ima nikun.


Kuruchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuruchu, q'utusach'a, juruch'i, p'ati: nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, k'ullunpi khishkayuq, t'ikan yuraqta, wiñantaq chichuchichillapi.


kuruk'ancha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

kuruk'ancha nisqaqa juk laya k'anchaq khururqpa sutin, tutan k'anchaspa phawayachanku.


Kurukuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kurukuru nisqaqa juk laya yana wapharaqpa sutin, jhatuchiq sach'a ukhuspi manchay yupa tiyan.


Kurupankash[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kurupankash, akatanqa, ismaylunku: s.(zoo)Juk laya juch'iy khururqpa sutin, akasta tanqayachan.


Kururunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kururunku nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, luq'ustiman rich'akun, mikhukun puquynin.


Kuruwinsi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuruwinsi nisqaqa juk laya llank'aq sik'imiraq sutin.


Kushillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kushillu, chipi: s.(zoo) K'usillu.


Kushuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kushuru, qusuru nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, inkakuna tarpuqkanku.


Kusich[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kusich nisqaqa juk laya inkill sach’aqpa sutin, chunta layamanta.


Kusikusi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kusikusi, kushikushi nisqaqa juk laya khururqpa sutin, millmata ruwan tiyan ashka laya.


Kusku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kusku nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, juch'iy alquta nikun.


Kuskunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuskunku, juku, tuku nisqaqa juk lya tuta puri wapharaqpa sutin, juku, juku nispa waqan, juk'uchasta mikhun.


Kuskus[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuskus, qusqus nisqaqa juk laya juch'uy sach’aqpa sutin, lichiyuq.


Kusma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kusma nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, qaqaspi kan, k'achituta wiñan.


Kusuri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kusuri nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Kusuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kusuru, q'arastu, k'upa: s.(bot) Latanuq qasi qaran, kuka tanpurta ruwanapaq kusa. 2 Yaku qhura.


Kuta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuta, khuta nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, kurkunapaq kusa.


Kutikuti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kutikuti, qaqakuti nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Kutu(s)kutu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kutu(s)kutu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, yuraqta t'ikan, chanta k'achata q'apan; rich'akun qinqir man. Kutu, kiwi(n)cha, millmi, kuymi,: s.(bot) Achita.


Kutulu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kutulu nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, mikhunapaq may misk'i


Kutupalanta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kutupalanta nisqaqa juk laya latanuq sutin,


Kututu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kututu s.(zoo) Urqu quwita nikun.


Kututu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kututu: s.(zoo) Urqu quwita jina nikun.


Kuwanapyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuwanapyu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, wiñan chunka runa sayayta wiñan.


Kuwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuwi: s.(zoo) Quwi.


Kuwilu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuwilu nisqaqa juk laya challwaqpa sutin.


Kuyaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuyaw: s.(bot) Sawsi.Juk laya sach’aqpa sutin, larq'apataspi tiyan, phusa k'ullu.


Kuycha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuycha: s.(zoo) Kirkinchu. 2 Juk laya challwaqpa sutin.


Kuychunchulli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuychunchulli nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Kuylan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuylan nisqaqa juk laya juch'iy ararankhaqpa sutin.


Kuyllin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuyllin, arasari, jatunsikwanka, tukan nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, yuraq kunka chantaqa chhikan chutuyuq, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Kuymi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuymi, achita, kutu, kiwi(n)cha, millmi: s.(bot) Achita.


Kuymi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuymi, millmi, amarantu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, kinuwaman rich'akuq puqun, jank'apaq sumaq.


Kuytulin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuytulin, k'anik'ani nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin, puqun yanasta, chanta misk'ita, chhuqitusta.


Kuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuyu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Kuyuli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuyuli nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin.


Kuywañuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kuywañuna nisqaqa juk laya miyu mallkiqpa sutin, quwista wañuchin.


]] ==


KH[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

KH


Khachu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khachu nisqaqa juk laya khururqpa sutin.


Khaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khaka, k'aka: s.(zoo) Quwi, k'itaquwi.


Khallwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khallwa, kallwa, maraq, wayanay: s.(zoo) K'uysawana.(zoo) Juk laya wapharaqpa sutin, juch'istulla, yana yuraq ch'iti, patillata phawan.


Khanasach'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khanasach'a, chanrara nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, janpi sach'ita.


Kharikhari[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kharikhari nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, khishkasniyuq juch'iy sach'a.


Kharilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kharilla nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, janpi sach'ita.


Kharma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kharma, jaq'arwitu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, wallpawallpaman rich'akuq, chaqraman manchay miraykun, unay nin maychhika chamurqanku tukuy chaqratataq tukurparirqanku, yarqhaytaq chamurqa ni.


Kharwinchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Kharwinchu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, tiñikun q'illuta t'ikanwan. Papa illa.


Khashkamarucha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khashkamarucha, kachamarucha nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Khiki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khiki nisqaqa juk laya khururqpa sutin, manchay juch'istu makinawan qhawaspa rikukun.


Khillukhillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khillukhillu, ch'ullku, aqhaqha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Khiñi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khiñi nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, q'illuta tiñin sapin, khishkasniyuq q'illuta t'ikan.


Khipi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khipi, khiñi nisqaqa juk laya thaquq sutin, panpapi last'akuq, khishkararalla, q'illuta t'ikan, llant'apaq kusa.


Khirkinchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khirkinchu, achu, kirkinchu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, Ururu panpasllapi tiyan, wasan k'arik'arilla, wasa qaranmanta charanqu ruwanku. Juk laya wach'ikuq khururqpa sutin.


Khirusilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khirusilla, khillukhillu, k'umuyuyu, ch'ullku, puju, puusilla nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, lakayu jina p'alta laqhi, wiruyuq chanta khillu, janpi lurun nanaypaq.


Khispi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khispi: s.(zoo) Ispi cahllwa, Titiqaqa quchapi tiyan.


Khiwila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khiwila nisqaqa juk laya katariqpa sutin, q'illuraw manchay usqayta purin.


Khiwila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khiwila nisqaqa juk laya katariqpa sutin, q'illuraw.


Khiya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khiya nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, t'ikan q'illuta puquntaq millmata, chaymanta p'achasta ruwanku.


Khuchiyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khuchiyuyu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Khuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khuchi nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, tuqchi uma, ashka wirayuq, tukuymata mikhun, ancha ch'ichi mikhu uywa.


Khuchiaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khuchiaka nisqaqa juk laya papaqpa sutin, yana papa, ñawiraralla, khuchiq akanman rich'akuq.


Khuchichupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khuchichupa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Khuchikhuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khuchikhuchi nisqaqa juk laya qhuritaq sutin, panpallapi wiñan, papayuq yuranpi, pukata manchay yuraqta t'ikan. 2 s.(zoo) Juk laya k'apichaki wapharaqpa sutin, yana, mana chupayuq.

Khuchinilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khuchinilla nisqaqa juk laya khururqpa sutin, tunaspi tiyan, llawarnin kulli chaywan tiñinku kullita


Khuchiruntuchi, chuqchasuwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khuchiruntuchi, chuqchasuwa nisqaqa juk laya phawaq khururqpa sutin, yaku patallapi sayan liqrasnin yakujina ch'uwita


Khumar(a)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khumar(a), kuma(a), wayunkha, kamuti: s.(bot) Apichu.


Khuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khuru: s.(zoo) (bot) Mayqin laya khuruqpa sutinpis, imaman t'una khurus yaykun chayta nikun.


Khuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khuru: s.(zoo) Nikun chay panpapi puriyachanku uq laya kawsaqkuna chaypa sutin.


Khusu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khusu: s.(zoo) Jallp'a khururqpa sutin, akatinqaq sikanta nikun.


Khuyapillchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khuyapillchi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Khuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Khuyu, wayju, waykhu, kiyuyu: s.(zoo) Wayju, jatun yuthuqpa sutin.


]] ==


K'[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'


K'(h)ullusuti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'(h)ullusuti nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, sach'a k'ullusta jusk'un wachananpaq, q'illuraw, k'ullu khurusta mikhun.


K'aka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'aka, khaka: Quwi, k'itaquwi.


K'alla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'alla, chiki, q'ichichi, qaqi nisqaqa juk laya urituq sutin, juch'istulla.


K'allachu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'allachu: s.(zoo) K'alla.


K'allampa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'allampa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, wakinkuna mikhukun, chanta uywa manchayta mask'an, ashka laya tiyanku.


K'amant'ira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'amant'ira nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, k'uysawanaman rich'akuq. s.(bot) 2. Jamanq'ay, amankay.


K'anik'ani, sañumalla, k'anik'ani, kuytulin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'anik'ani, sañumalla, k'anik'ani, kuytulin nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin, puqun yanasta, chanta misk'ita, chhuqitusta.


K'apak'apa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'apak'apa, q'apaq'apa nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, yuraq k'ullitu, chanta manchay k'apita, t'ikan yuraqta, anqaspi, kullita ima.


K'araywa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'araywa, jaq'arwa, qaraywa, sut'ukullu, iwana: s.(zoo) Ararankha.


K'arka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'arka, karka nisqaqa juk laya urituq sutin, k'ar ,k'ar nispa nin.


K'ayla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'ayla, k'ay lankula nisqaqa juk laya yaku khururqpa sutin, tiyan tukuy layamanta, k'aspichaki, k'al,k'al nispa waqan.


K'aylankula[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'aylankula: s.(zoo) K'ayla. K'ayra, kayra: s.(zoo) Salamandra.


K'ichita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'ichita nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, juch'istuslla, urqullapi tiyan, llawar apaypaq kusa.


K'ilak'ila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'ilak'ila: s.(bot) K'itatarwi.


K'illichu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'illichu, k'illik'ili nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, waq p'isqusta, manchay waq k'ita uywasta mikhun.


K'illik'ili[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'illik'ili: s.(zoo) k'illichu.


K'impi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'impi nisqaqa juk laya janpi qhuraqpa sutin, panpallapi last'arqukuspa wiñan, janpi jisp'at'ipipaq, t'inpuchispa uqyana.


K'inpi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'inpi, waranqaysu, ch'apuch'apu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


K'intu chhullchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'intu chhullchu: s.(bot) Sach'aqpa raman puquynintin.


K'itakhirusilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'itakhirusilla nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, alqu alquman rich'aqta t'ikan, yuran manchay khillu chantaqa pukitasta t'ikan.


K'itaqiwiña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'itaqiwiña nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, llant'apaq uqharinku, khikitasniyuq.


K'itauchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'itauchu nisqaqa juk laya k'ita uchuqpa sutin, muntillapi sapanmanta puqun.


K'itaulluku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'itaulluku nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin, lisaspa illanta nikun.


K'itauqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'itauqa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin,q'illuta t'ikan, puqun q'illuta, kullita, yuraqta ima, mikhukun chayasqata chantaqa k'isasqata.


K'iyali[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'iyali, yunqasidrún nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, siwinqaman rich'akuqta wiñan, kusa wisa nanaypaq.


K'uchuch(u), kuchuchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'uchuch(u), kuchuchu nisqaqa juk laya t'una mallkiqpa sutin, mana laqhiyuqchu, sapin mikhukun.


K'ukaru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'ukaru nisqaqa mana allinta wiñaq kuka, ñawirarallata, mana kukanta mit'anapaq kusachu.


K'ulluy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'ulluy, kulluy: s.(zoo)Jatun sik'imira mana liqrayuq.


K'umuyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'umuyuyu, khirusilla, lanpaya, ch'ullku nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, yaku qhuchispi wiñan, kusa lurun nanaypaq.


K'umuyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'umuyuyu, piskulka, phiskulka nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, lurikuna ayllumanta.


K'unkur[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'unkur, suqusuqu: s.(bot) Suqus(u).


K'upa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'upa, q'arastu: s.(bot) Kusuru. 2 Yaku qhura.


K'uri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'uri nisqaqa juk laya suqusuq sutin, k'ullun may rakhu.


K'usi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'usi, iskayru nisqaqa juk laya lakayuq sutin, mikhukun kankapi, manchay saqtapi, misk'i.


K'usiapichu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'usiapichu: s.(zoo) K'ita apichu.


K'usillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'usillu, kushillu, chipi nisqaqa juk laya k'ita khururqpa sutin, sach'api sayan runa uya, tukuy laya puquyta mikhun.


K'utku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'utku nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, t'ikan yuraqta manchay pukata.


K'uysillu(a)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'uysillu(a) nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


K'allaluru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'allaluru nisqaqa juk laya luru wapharaqpa sutin, suwan intinpa mallkiqpa puquyninta


K'allanpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'allanpa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, yuraqta, pukarawta q'illurawta ima rikhurin, juch'istusllata wiñan, wakin miyus, makintaq mikhukun.


K'arán[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'arán nisqaqa juk laya wach'iyuq khururqpa sutin, iskay layamanta tiyan, uqqa puka-wala, uqtaq yana.


K'arpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'arpa nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, mayuspi kawsan.


K'aspikanpi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'aspikanpi nisqaqa juk laya puquq mallkiqpa sutin.


K'aspikawitu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'aspikawitu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


K'aspikuchuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'aspikuchuq nisqaqa juk laya khururqpa sutin.


K'aspimuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'aspimuyu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan


K'ata[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'ata nisqaqa juk laya luruqpa sutin, papaqayuman rich'akun.


K'ayla/Kayra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'ayla/Kayra, k'aylankuli nisqaqa juk laya yaku khururqpa sutin, tiyan q'umirpi, uqipi, q'illurawpi ima, sach'aspi sayan.


K'aylla/papaqayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'aylla/papaqayu nisqaqa juk laya luruqpa sutin.


K'ayra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'ayra,K'ayla nisqaqa juk laya yaku khururqpa sutin, tiyan q'umirpi, uqipi, q'illurawpi ima, sach'aspi sayan.


K'ichkitiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'ichkitiru nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


K'illi(chu)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'illi(chu) nisqaqa juk laya sillusapa wapharaqpa sutin, yanapukaraw phuruyuq.


K'ipu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'ipu nisqaqa juk layakhishkayuq mallkiqpa sutin, mujunpi khishkasniyuq.


K'itamisi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'itamisi, usuqullu nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, misikikin, wallpasta suwan.


K'itaq'uchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'itaq'uchi nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, misikikin, wallpasta suwan.


K'itaquwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'itaquwi nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, juk'uchaman rich'aq mana chupayuqchu, manchay misk'i mikhunapaq chhanqapi chanta kankapi. Uywapi tiyallantaq.


K'itauchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'itauchu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puquynin jayapi mikhukun, tiyan ashka layanmanta.


K'urkur[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'urkur, suqus, suqusuqu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, tuqurullapi puqun t'ikantaq siwinqa jina, chaywan chaqlliqkanku wasista, chantaqa ruwanku suqusmanta sikuta julata.


K'usi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'usi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, juchiy lakayuq sutin.


K'usillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'usillu nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, sach'ararallapi tiyan, sach'apuquykunastaq mikhun. Tiyanku ashka laya.


K'usillukambiya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'usillukambiya nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


K'utuchupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'utuchupa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, panpaspi rumiuraspi tiyan.


K'uyka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'uyka, suylaq'u, sillwi nisqaqa juk laya khuruqpa sutin, jallp'api tiyan katari katarillata ch'urkikun. Wisaman yaykuq kallantaq yuraq, runata unquchin uywatapis.


K'uykap'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'uykap'anqa, nasapup'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


K'uyuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

K'uyuq nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin.


]] ==


]] ==


L[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

L


Lacha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lacha, janp'atu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, k'ayraman rich'akuq.


Lachiwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lachiwa nisqaqa juk laya wach'kuq khururqpa sutin, misk'ita ruwan murq'ituspi ch'akich'akillata.


Lajapulla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lajapulla nisqaqa juk laya juch'iy piliq sutin, punallapi tiyan.


Lakachu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lakachu, ch'uru: s.(zoo) Ch'urrituq manchay mamaqhucha khuruqpa q'ipisitun, chaypi pakakun.


Lakasa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lakasa, laqsa: s.(zoo) Janp'atu.


Lakawiti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lakawiti, lakayuti nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun murq'u murq'ullata chaytaq mikhukun lawapi manchay kankapi.


Lalu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lalu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Lanra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lanra, ranra, llanran nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, jatuchaqta wiñan, mayuspi kawsan.


Lanwiqi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lanwiqi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Lap'iya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lap'iya nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, t'ikan yuraqta, manchay q'ayma pukata.


Lapituq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lapituq nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, ñañusllata wiñan, puquynin mikhukun, kiwijina q'apan.


Laq'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Laq'u, khuru, utha: s.(zoo) Tukuy khuruspa sutin.


Laqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Laqa, rakacha, laqhu nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin, chuqchajina yakupi wiñan. 2 Suwinku, añayllu, ima khururqpa suwinpis.


Laqartu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Laqartu nisqaqa juk laya yaku khururqpa sutin, kaiman; jatun ararankhaqpa sutin, yakullapi kawsan.


Laqatu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Laqatu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, ima khururqpa uñan.


Laqhu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Laqhu, rakacha, laqa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, yaku manapuriqpi tiyan, q'umir millmaman rich'akuq.


Laqistu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Laqistu nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, siq'usiq'ullata wiñan, chantaqa t'ikapi tukukun, iskay laya tiyan; yuraqlaqistu manchay pukalaqistu.


Laqlaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Laqlaq, shillaq nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Laqsapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Laqsapa nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Laqwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Laqwa, llaqwa: s.(zoo) Wik'uña.


Laqwas[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Laqwas nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, papan mikhukun.


Lara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lara, laranja nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun q'illu murq'itusta chaytaq ch'unqkun, manchay misk'i.


Lari[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lari: s.(zoo) Atuq.


Latinchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Latinchu nisqaqa juk laya juch'iy challwaqpa sutin, mayupi tiyan, palumitaman rich'akun.


Lawi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lawi nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Lawlikanchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lawlikanchu: s.(zoo) Juch'iy ararankhaqpa sutin, mana chakiyuqchu, miyu khanikuyniyuq, uq p'unchypi wanchikun.


Layu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Layu, chiqmu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puka ch'ukuch'uku.


Layu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Layu nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin, qasamunanta yachan Qispillaqtapiqa


Lichi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lichi nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Lichiwayumuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lichiwayumuyu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, 30 marq'ata wiñan, iquman rich'akun.


Lima[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lima nisqaqa juk laya yaku qhuraqpa sutin. Muyu laqhi, janpi k'ajapaq.


Limalima[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Limalima nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Limaquwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Limaquwi nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, mikhukun aychan.


Limun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Limun nisqaqa juk laya puquq sach’aqpa sutin, janpi, chantaqa k'allku puquynin laranjaman rich'akun


Linli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Linli, llulluch'a nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin, ninriman rich'akun. 2 Juk laya k'allanpaq sutin, yuraq manchay q'illu, k'ulluspi wiñan.


Linri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Linri nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Liqichu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Liqichu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin. Liwqiliwqi.


Liqiliqi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Liqiliqi, liwqi nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, uqi yuraqkunasniyuq, tunapis purin ,liq, liq nispa, chantaqa waqtakun kitin puriqtinchiq.


Liqliq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Liqliq nisqaqa juk laya jatun wapharaqpa sutin.


Lisa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lisa nisqaqa juk laya challwaqpa sutin.


Lisan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lisan nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, chhararasta chaymanta ruwanku.


Lisananya k'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lisananya k'aspi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan


Lisu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lisu, usa nisqaqa juk laya llawarch'unqa khururqpa sutin, runaman uywaman yaykun llawarninta ch'unqananpaq, juch'istulla, manchay miran uq tutalla.


Liwqi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Liwqi, liqiliqi, liwqiliwqi nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, uqi yuraqkunasniyuq, tunapis purin ,liq, liq nispa, chantaqa waqtakun kitin puriqtinchiq.


Liwqiliwqi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Liwqiliwqi, liwqi. Luk'i, ruk'i, tunta: s.(zoo) nisqaqa juk laya papaqpa sutin, puka qara, jayaraw ch'uñullpaq kusa.


Lubuchupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lubuchupa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Lukata[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lukata nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan. Mikhukun puquynin.


Lumu piska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lumu piska: s.(zoo)(amz) pájaro hormiguero de cejas amarillas; especie de ave


Lumucha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lumucha nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin. Samani; Paca.


Lumuchawantuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lumuchawantuq nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, t'ikan chuqusta.


Lumuchikuwan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lumuchikuwan nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, yana chhutu.


Lumukhuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lumukhuchi nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutín, khuchiman rich'akun.


Lunlun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lunlun: s.(zoo) Runtu.


Lunpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lunpa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhisnin waka ninriman rich'akun, aqna philuraralla.


Lupuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lupuna nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, manchay rakhu k'ulluyuq sumaq ch'anpa


Luq'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luq'u nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Luq'uluq'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luq'uluq'u, llaqi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sarsaparrilla ninku.


Luqma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luqma, ruqma nisqaqa juk laya puquq sach’aqpa sutin, kurkutapis urqhukun.


Luqmaluqma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luqmaluqma nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, luqmaman rich'akun, llant'apaq kusa.


Luqmilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luqmilla: s.(bot) Sapotácea alimenticia.


Luqriru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luqriru: s.(zoo)(esp) Juk laya wapharaqpa sutin.


Luqunti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luqunti, luq'usti nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin, laraman rich'akuqta puqun, manchay misk'i.


Luq'usti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luq'usti s.(bot) Juk laya mallkiqpa sutin, t'ikan q'aymapukitata, puquntaq q'illuta, manchay misk'i mikhunapaq, waq sach'aman ch'ipakuspa wiñan.


Luqutu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luqutu, piluku nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, llaqwa kutakun puquyninmanta, jaya mikhunapaq.


Luri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luri, chay uq laya mallkikunaqpa jatun sutin, chay wallpachakispata, k'umik'umuspata ima.


Luritu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luritu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, manchay matha chhutu; papaqayo.


Luru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luru, uritu: s.(zoo)(esp) Juk laya wapharaqpa sutin, manchay matha chhutu; papaqayo.


Lurumach'aqway[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lurumach'aqway: s.(zoo) Juk laya katariqpa sutin, q'umir, manchay miyu khanikuspa wanchikun


Lusiru ayawaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lusiru ayawaska nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Lustunta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lustunta nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, mikhunku puquyninta uywakuna.


Luychu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luychu nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, sach'asapi jina waqrayuq, q'uñi jallp'aspi chanta puna ima tiyan.


Luwiluwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luwiluwi, luyuluyu, p'uñup'uñu, phuluku nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, pukasta puqun manchay jaya.


Luyuluyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luyuluyu, luwiluwi nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, mulliman rich'asqata puqun.


Luyuluyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Luyuluyu, p'uñup'uñu, phuluku: s.(bot) Luwiluwi


]] ==


LL[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

LL


Llach'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llach'u nisqaqa juk laya yaku qhuraqpa sutin, mikhukun.


Llachaq, ñachaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llachaq, ñachaq nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, quchayuyuman rich'akun, q'illuta t'ikan, janpi.


Llachhu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llachhu, llachuq nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin, salsapi mihukun.


Llachiwana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llachiwana nisqaqa juk laya misk'i ruwa khururqpa sutin, yanita wisanpi q'illituyuq, t'iqispi misk'ita ruwan, wakin uywanku.


Llachu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llachu nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin.


Llachuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llachuq, llachhu: s.(bot) Llachhu.


Llaju[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llaju, yaju nisqaqa juk laya misk'i ruwa khururqpa sutin, lachiwanamanta tumpawan jatun chantaqa pukaqhichi, manchay wach'ikuspa nanachikun.


Llakap'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llakap'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan


Llakatu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llakatu, ch'urru, ch'urritu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, wasanpi q'ipiyachan wasinta, tiyan jallp'api chantaqa yakupipis.


Llakhun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llakhun nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, papayuq chaytaq mikhukun papajina, q'uñi jallp'asllapi tiyan


Llakun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llakun: s.(bot)lanat de familia de las compuestas cuya raíz es alimenticia, dulce.


Llalla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llalla nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sibuillaman rich'akuq.


Llama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llama, qarwa nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, millmayuq jatun qhichi ninri, punallapi tiyan, inkakunaq uywanku.


Llami[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llami: s.(zoo) Ñantuq juch'iy runtunta nikun:


Llaminku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llaminku: s.(zoo) Uwija.


Llamis(h)u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llamis(h)u nisqaqa juk laya sik'imiraq sutin.


Llank'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llank'u: s.(zoo)Tiwla.


Llanp'uka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llanp'uka: s.(zoo) Molusco: caracol, pulpo, babosa, etc.


Llanpuqjana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llanpuqjana nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhinwan tiñikun q'illu.


Llanq'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llanq'u nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, ch'ikilayamanta.


Llanran[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llanran, ranra, lanra: s.(bot) Alisu


Llant'akuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llant'akuru nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Llantan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llantan nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, ch'ujupaq punkisqaspaq k'iwcha unquypaq janpi.


Llantiyas[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llantiyas nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Llapha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llapha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, panpapi last'arayan, t'una laqhi.


Llaphakhishka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llaphakhishka: s.(bot) T'una ch'iki, khishka t'una qhuraspata.


Llaphi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llaphi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin. Kuskuta. Llapsak'ullu s.(bot) Arbusto de las alturas.


Llaqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llaqa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Llaqi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llaqi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'umir tiñinapaq.


Llaqitumay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llaqitumay, amanqay nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin, q'apan manchay k'achituta, iskay laya t'ikayuq q'illu chanta yuraq ima.


Llaqsaqkatari[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llaqsaqkatari nisqaqa juk laya katariqpa sutin, miyu kahiniynin.


Llas(h)ipa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llas(h)ipa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, chunta ayllumanta. Juk laya lurin mallki.


Llasuywana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llasuywana nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, chay usqay puri pilisituq sutin.


Llawit'ika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llawit'ika nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, Arbusto lorantácea, t'ankarman, qiwiñaman yaykun.


Llawlli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llawlli nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, khiskayuq, t'ikan pukata chanta yuraqta ima. 2 Juk laya mallkiqpa sutin, khsihkararalla wasista muyuchinapaq uqharinku


Llawsapinchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llawsapinchi nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, wiñan 8 runa sayayta.


Llawsawaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llawsawaska, jiyawsawaska nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Llichuwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llichuwa nisqaqa juk laya urituq sutin, qhusi uma.


Llijulliju[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llijulliju nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin.


Llik'ichiri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llik'ichiri: s.(zoo) nisqaqa juk laya llawar ch’unqa chiñiqpa sutin.


Llikawaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llikawaska nisqaqa juk laya suqusuqu mallkiqpa sutin, wirujina yakuyuq chaytaq janpi chay ukhunchiqpi lluch'ukun qaranchiq chaypaq.


Llikuwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llikuwa nisqaqa juk laya uritu wapharaqpa sutin, uman q'illu.


Llipa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llipa: s.(bot) Juch'iy sapallu.


Llipcha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llipcha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Llipich[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llipich nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Llipuqllipuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llipuqllipuq nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Lliqcha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lliqcha, jat'aqu, achita, ajara nisqaqa juk mallkiqpa sutin, q'achupi uywas mikhunku manchayta, kinuwaman rich'akun, laqhisnin machay misk'i piqtupi, chanta uywas q'achupi mikhunku.


Lliqlliq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lliqlliq nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, chay wik'uñasmanta urqunkaqta nikun tukuy tumita qhawaqan.


Llirki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llirki nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, q'illu chaqra ukhuspi sayan.


Lliwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lliwa, chiki nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, panpapi manchayta last'akun, q'achupaq may kusa.


Lliwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lliwa, wayllapanpa: s.(bot) Ch'iki.


Llu(s)chk'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llu(s)chk'a nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, mayusllapi tiyan.


Llullu ch'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llullu ch'a, quchayuyu nisqaqa juk laya mikhuna mallkiqpa sutin, parayllapi rikhurin.


Llulluch'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llulluch'a nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin, mikhukun.


Llunk'as[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llunk'as nisqaqa juk laya khururqpa sutin, ch'urritu jina waqrasniyuq.


Llunp'upapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llunp'upapa, runp'u: s.(bot) Clase de papa de contornos redondeados.


Llupiya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llupiya nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, k'ita qallu qaqaspi tiyan.


Lluq'i[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lluq'i nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, qhishwa jallp'aspi chanta chirijallp'aspi ima tiyan, pukak'ullu.


Lluqllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lluqllu, ñuqñu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, k'itan chhuqu, q'inti manchayta mask'an.


Llustinta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llustinta nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, Ikuwatur q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Llut'allut'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llut'allut'a, añaypanku nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, panpa last'arayan, khishkayuq.


Llut'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llut'u, lluthu: s.(bot) Ullukuq laqhinta nikun.


Lluta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lluta: s.(zoo) P'isqu


Llutha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Llutha; lluthu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, man chupayuqchu, manchay papasuwa.


Lluthulluthu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lluthulluthu s.(bot) Juk laya mikhuna mallkiqpa sutin, salsapi mikhukun, tarpusqas ukhupi rikhurin.


Lluthulluthu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lluthulluthu, muk'uyuyu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, chaqra tarpusqa ukhupi tioyan, salsapi mikhukun.


Lluthuyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lluthuyuyu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin. Janpi k'iwchapaq.


Lluychu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lluychu, luychu nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, sach'asapi jina waqrayuq, q'uñi jallp'aspi chanta puna ima tiyan.


Lluychu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Lluychu: s.(zoo)Cabra montés. Ciervo. Corzo: venado andino de cuernos cortos enramados.


]] ==


M[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

M


Mach'ach'akatiya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Mach'ach'akatiya nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sunch'uman rich'akun laqhisnin manchay mach'a, q'illuta t'ikan.


Maka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Maka nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, puqun jallp'a ikhupi papajina, inkakuna sumaqta mikhuqkanku.


Mak'unkura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Mak'unkura, aylinku, chay papa quluqulitullata puqun yuranpi chayta nikun.


Mallku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Mallku, maqt'a kuntur nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, punallapi tiyan, chay maqt'a kunturna nikun.


Matiku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Matiku nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, chhullchupi t'ikan, qhashqa laqhi chanta p'alta. Janpi.


Mayt'umayt'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Mayt'umayt'u, willqu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, ima sach'amanpis ch'ipakuspa wiñan t'ikantaq muyumuyitullata, tiyan kulli t'ika, yuraq t'ika, q'ayma pukita ima.


Mik'umik'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Mik'umik'u nisqaqa juk laya khururqpa sutin, kusikusiman rich'asqa, muyusiki, khanikuspa miyu, tiyan yana, yana pukasikis,


Misi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Misi, michi nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, juk'uchasta mikhun, tawa chakiyuq chupasapa.


Misuk'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Misuk'a nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan ch'iñi laqhisitu, chirillaqtasllapi tiyan.


Miyuk'allanpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Miyuk'allanpa nisqaqa juk laya k'allanpaq sutin, miyu wanchikun.


Mulli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Mulli nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, t'ikan yuraqrawsta, puquntaq pukitasta, qhishwa jallp'asllapi tiyan.


Murmunta, lluqlluma, llulluch'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Murmunta, lluqlluma, llulluch'a nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, chay paraypi rikhurin qhuchispe manchay q'umir raw chanta mikhukun. Chay muyusta nikun murmunta.


Muqllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Muqllu s.(bot) Kuka mujuta manchay anpi mujuta jina nikun.


Muya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Muya nisqaqa achka mallkikunayuq kancha.


]] ==


N[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

N


Ninanina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ninanina, phinchinkhuru nisqaqa juk laya khururqpa sutin, kusikusista wach'ispa wañuchin chaypi runtuta churananpaq chaywanta irpasnin kawsanankupaq.


Niwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Niwa, such'upiki nisqaqa juk laya khururqpa sutin, pikiman rich'akun runa aychaman manchay uywa aychaman yaykun runtuyunanpaq.


Ñuñumaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ñuñumaya nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, ch'ujupaq kusa. Chanta chaki muqu nanaypaq ima


]] ==


P[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

P


Paka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Paka, anka s.(zoo) Juk laya wapharaqpa sutin, aycha mikhu, waq p'isqusta jap'in sillusninwan, chanta katarita juk'uchasta ima.


Palillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Palillu, kurkuma nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sapin q'illu chaytaq mikhunaman churakun q'illuchananpaq.


Pallki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Pallki nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, mujunmanta yana yaku urqhukun uqyanapaq.


Pampiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Pampiru nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin. Chinchúbirri p'isqu.


Panpat'ika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Panpat'ika nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, t'unitallata wiñan chanta panpallapi t'ikan.


Papa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Papa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, mikhukun puquynin, chantaqa puqun jallp'a ukhupi; tiyan 300 ayllukama kay Bulivia chhiqanpi.


Papaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Papaya nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puquynin manchay misk'i, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Paqay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Paqay nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, puqun waskawaskallata chanta chay ukhunpi millma phichu jina puquynin manchay misk'itaq.


Paqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Paqu,allpaqa, allpaka nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, llamaman rich'akun, astawan watá chantaqa millmasapa.


Pariwana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Pariwana s.(zoo) Juk laya wapharaqpa sutin, quchaspi kawsan manchay mamaquchaspi.


Parwayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Parwayu: s.(bot) Siwinqaq t'ikanta jina nikun


Pawqarpata[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Pawqarpata: s.Nikun chay maypichá t'ikasta ashkata churanku chayta.


Payqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Payqu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, wisananaypaq kusa, túnitasllata wiñan kinuwa kikintataq puqun.


Piki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Piki nisqaqa juk laya khururqpa sutin, allqupi misipi runapipis tiyan, llawarta ch'unqaspa kawsan.


Pili[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Pili nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, t'anar t'anar nispa purin wallpaman rich'akun yakupitaq kawsan.


Pillpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Pillpa; pilipintu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, phawayachan t'ikamanta t'ika misk'inta ch'unqaspa.


Pilpintu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Pilpintu, pillpa nisqaqa juk laya khururqpa sutin, phawayachan t'ikamanta t'ika misk'inta ch'unqaspa.


Pukupuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Pukupuku: nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, sut'iyamunanta yachan.


Pululu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Pululu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, lakayuman rich'akuqta wiñan puquyninpis rich'akullantaq, mana mikhunachu, puqun t'iqit'iqillata chaymanta ruwakun mathi q'ita upinapaq.


Puma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Puma, uthurunku nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, aychasuwa, uywasta mukhukapun, misiman rich'asqa alqumanta ujinawan.


Purapura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Purapura nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, wayrapaq kusa


]] ==


PH[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

PH


Phasakana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Phasakana, phasaqana, ulala s.(bot) Juk laya ulalaqpa sutin, puquynin manchay misk'i, t'ikan chhikachachaqta yuraqpi.


Phasallalla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Phasallalla s.(zoo) Juk laya khururqpa sutin, jatun kusikusi millmasapa.


Phichitanka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Phichitanka, paria nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, ch'ulituyuq jina k'achituta waqan.


Phuskatisi, ch'inach'aka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Phuskatisi, ch'inach'aka nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin, k'ullitunmanta ruwakun phushkatisi.


]] ==


P'[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

P'


P'aspa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

P'aspa nisqaqa juk tuta puriq wapharaqpa sutin, p'as, p'as nispa waqan chay.


P'isaqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

P'isaqa: Juk laya mana chupayuq wapharaqpa sutin, papasuwa chirillaqtasllapi tiyan mallta wallpa chhikan, aychan manchay misk'i.


P'isqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

P'isqu: s.(zoo) Nikun chay phawayachanku uq laya uywakuna chayta, chantaqa phuruyuq kanku.


P'utupapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

P'utupapa, k'ipapapa: s.(bot) Juk laya papaqpa sutin, papa qhipakuq waqmanta lluqsimuspa puquq.


]] ==


Q[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q


Qachilu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qachilu nisqaqa juk laya juch'iy k'ita wallpaq sutin, khuyun manchay ñañituta, paramunanpaq manchay ruphamunanpaq chay.


Qala[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qala nisqaqa juk laya uruqpa sutin.


Qalalu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qalalu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, anqaspi


Qalankata[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qalankata nisqaqa juk laya luru wapharaqpa sutin.


Qallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qallu, quqururqu: s.(zoo) Wallpaq qharinta jina nikun.


Qalluqallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qalluqallu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, quchaspi tiyan aychaman k'askayuspa llawarninchiqta ch'unqan.


Qallutaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qallutaka nisqaqa juk laya khururqpa sutin, k'uykaman rich'akun waqrasniyuq q'umirta mikhun.


Qamasayri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qamasayri nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, chaymanta ruwakun k'uyuna


Qamitana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qamitana: s.(zoo)(amz) Juk laya challwaqpa sutin, jatuchiq kharkayuq kanku, yunqallapi tiyan.Gamitana;


Qañawa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qañawa, qañawi, kañawa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, kinuwaman rich'asqa, kikintapuni puqunpis, manchay misk'i puquynin pitupi.


Qanchislaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qanchislaya nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, qanchis yachayuq mallki, t'ikanta t'inpuchispa uqyana chaywan yachayta yapakunchiq, chamanikuna allinta mask'anku.


Qanpuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qanpuru, mak'unkura, aylinku, chay papa quluqulitullata puqun yuranpi chayta nikun.


Qantu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qantu, kantuta nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, janpi wayrapaq. Qullasuyu llaqtaq t'ikan; ku, q'illuta ima t'ikan, yuraqpipis tiyanllantaq, inkakunaq mallkinku. Uqaq illan


Qaqi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qaqi nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, yana uma yana ch'iti, q'illupuka kunka.


Qaqinqura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qaqinqura s.(zoo) Juk laya wapharaqpa sutin, q'uñi jallp'aspi chanta kay qhishwa jallp'aspi tiyan.


Qara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qara nisqaqa juk laya janpi sutin, k'ullun kusa kurkupaq, laqhinmanta ruwakun pita, puquyninmanta mikhuna, waqayninmatataq aqha.


Qaratu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qaratu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, jatuchiq laqhisniyuq.


Qaraypuka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qaraypuka, iwana nisqaqa juk laya ararankhaqpa sutin.


Qaraywa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qaraywa nisqaqa juk laya ararankhaqpa sutin, chay jatuchiq mayuspi tiyan chayta nikun.


Qarqanchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qarqanchu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, rich'akun suwintuman.


Qarwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qarwa, llama s.(zoo) Juk laya uywa waskuqpa sutin, millmayuq jatun qhichi ninri, punallapi tiyan, inkakunaq uywanku


Qarwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qarwa nisqaqa juk laya khururqpa sutin, chay sach'a laqhispi tiyan sikasika chayta nikun.


Qarwakincha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qarwakincha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, qhishwa llaqtasllapi tiyan, khishkayuq k'ullun q'illu, puquntaq yanasta, puquynin kusa tiñinapaq.


Qarwaypiñi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qarwaypiñi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sara illa, sara quyllur nikun jaqay Qispillaqtapi.K'ita mallki t'ikan pukaq'illuta, tiyan sara ukhuspi. Jatuchiqta t'ikan chayqa yachan sumaqta sara puqunanta, t'unata, chanta ñut'uta chayqa yachan sara t'na puqunanta chanta ch'usuta.


Qasaqaña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qasaqaña nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan, waqaynin jaya, chantaqa llawsa.


Qatawa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qatawa nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan. Waqaynin miyu, cahywan wakin challwanku. Mujunmanta urqhukun miyu yakullataq. Kay sach'ata urmachiyqa may qhawakunapaq imaqtinchus phawayuwasunman chhiki ñawiman chharpuyachiwasunman.


Qawcha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qawcha, qarwinchu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, papa illa.


Qayaqaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qayaqaya nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Qayara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qayara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, jusi jina laqhinpi khishkasniyuq, papanta uywa mikhun, t'ikan q'aymapukitasta. Tiyan ashka laya: chikiqayara, sirk'iqayara, urquqayara, chuchawiqayara, ukhuqayara.


Qayara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qayara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhisninpi khishkayuq, ñaqch'ata, siqrañata ima ruwanku kurkusapinmanta, chirillaqtasllayara; un arbusto suculente; ppi tiyan, papanta mikhunku uywakuna, chantaqa tiyan ashka laya.


Qichalita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qichalita nisqaqa juk laya urpiq sutin.


Qillita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qillita nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Qillmu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qillmu nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Qillwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qillwa nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin.


Qiñalu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qiñalu nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin.


Qinchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qinchu, q'inti nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, t'ikaman t'ika purin, t'ikaq misk'inwan kausan.


Qinthu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qinthu: nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, allqa llinpita tiñanapaq kusa.


Qinturi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qinturi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sapisninwan tiñikun allqata manchay pukaq'illuta.


Qitupí[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qitupí nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, ch'unpiwasa, ch'itin chanta chupan q'illu.


Qiwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qiwa, ch'iki nisqaqa juk laya panpa mallkiqpa sutin, mana tarpusqalla rikhurikun.


Qiwayllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qiwayllu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, ch'aki p'achaman millayta k'askan, juq'utaqa mikhun sumaqata uywa.


Qiwuña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qiwuña, qiwiña nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, tunpa chirillaqtaspi tiyan, phurujina qarayuq, llant'apaq manchay kusa. Allqa tiñinapaq kusa.


Quchapili[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quchapili nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin, piliman rich'akuq, yakullapi kawsan.


Quchapituru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quchapituru nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin,yuraq p'isqu, uman, chupan yana, chay tilanchakikunamanta.


Quchapulla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quchapulla nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin, yuthuman rich'akun, kayllapi tiyan.


Quchapulla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quchapulla nisqaqa juk laya yuthuqpa sutin, quchasllapi sayan.


Quchaturu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quchaturu nisqaqa juk laya k'aspi chaki wapharaqpa sutin, yakullapi sayan.


Quchaturu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quchaturu nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin, chay tilan chaki


Quchayuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quchayuyu nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin, misk'i yakupi manchay millu yakupipis kawsan, chantaqa yaku ukhupi manchay yaku patapi tiyan.


Quchayuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quchayuyu: nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin, mikhukun laqhisnin.


Quchuchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quchuchu nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin, puqun murq'usta chaypitan ashka yakuyuq chay yaku may misk'i.


Qulli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qulli nisqaqa juk juch'iy laya sach’aqpa sutin, q'illuta tiñinapaq kusa


Quncha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quncha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, yuraq chantaqa jatun.


Qunchan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qunchan, ch'uspi nisqaqa juk phawayachaq khururqpa sutin, allin ch'ichi khuru. Tilanchu, llawar ch'unqa.


Qunlluysu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qunlluysu nisqaqa juk puna mallkiqpa sutin, t'ikan kulli yuraqkunasniyuqta, puqun muyitusta manchay jayatataq.


Qunqapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qunqapa nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin, puqun yanata chanta misk'i, ashkata mikhuqtinchiq yuyayta chinkachikun.


Qupap'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qupap'anqa nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Qupayura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qupayura, qupap'anqa:. s.(bot) Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Qupchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qupchu nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin, t'ikan yuraqta kullita ima copcho, una especie de puya (planta de la región puna, laqhin ñañuñañulla.


Qupiti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qupiti, sillwi, k'uyka, suylaq'u nisqaqa juk laya khururqpa sutin, jallp'api tiyan katari katarillata ch'urkikun. Wisaman yaykuq kallantaq yuraq, runata unquchin uywatapis.


Quqara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quqara: s.(bot) Ismu, quywara.


Ququ[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ququ nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, jukuman rich'aukuq.


Qura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qura: s.(bot) Qhura. Sara p'utu.


Qurich'uspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qurich'uspi nisqaqa juk laya khururqpa sutin, kakau khuru.


Quriq'inti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quriq'inti nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, waskachupa llawri chhutu, chirillaqtaqllapi tiyan chupan tukuy llinpimanta


Qurisiq'i[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qurisiq'i nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta tiñinapaq kusa.


Qutuqarak'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qutuqarak'aspi nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, wiñan 10 marq'akama.


Qutur[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qutur nisqaqa juk laya ararankhaqpa sutin.


Quwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quwi nisqaqa juk laya k'itauywaq sutin.


Quwilulunpapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quwilulunpapa nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Quylu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quylu nisqaqa juk laya puquy mallkiqpa sutin,(melón)


Quyqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quyqu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, wchiman rich'akuq, papaman yaykun.


Quyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Quyuyu, sit'ikira, t'isikira qujquri: s.(zoo) nisqaqa juk khururqpa sutin, jatuchaq liqrayuq chirawpacha qallarikuypi waqayta qallarin mirananpaq, thaqu ukhuspi manchay waqanku chay, wakin ninku nuna chamunanta willakun chay.


]] ==


QH[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

QH


Qhallwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhallwa nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, yuthuman rich'akuq.


Qhampu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhampu: s.(zoo) Kusikusi.


Qhampuk'usillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhampuk'usillu nisqaqa juk laya k'usilluq sutin, sach'aman sach'alla purin, kusikusi jina.


Qhana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhana nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Qhapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhapa: s.(zoo) Itha.


Qhaqyasara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhaqyasara nisqaqa juk laya saraqpa sutin, chhapu llinpi.


Qhaqyawiri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhaqyawiri nisqaqa juk laya papaqpa sutin, ch'uñu ruwanapaq kusa.


Qharasapi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qharasapi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'achuwan khuska wiñan.


Qhariwaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhariwaka: s.(zoo) Urquwakata nikun.


Qhilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhilla nisqaqa juk laya wayrunquq sutin, juch'istulla.


Qhiri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhiri nisqaqa juk laya juch'iy challwaqpa sutin.


Qhiti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhiti: s.(zoo) Tiwla.


Qhitich'uspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhitich'uspi: s.(zoo) Tiwla.


Qhiwallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhiwallu nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin.


Qhiwayllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhiwayllu: s.(bot) Chay waqraq, manchay ulalaqpa, muqumuquqpa ukhu tullun tiyan chayta nikun.


Qhura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhura: s.(bot) Qura.


Qhurita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qhurita: Juk laya mallkiqpa sutin, mikhunaman churakun q'apachananpaq.


]] ==


Q'[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'


Q'arawankara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'arawankara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, kay agustu killapi q'araman tukun t'ikantaq yyuraqta tiyan Turuturupi chay.


Q'illuch'iti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'illuch'iti nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, yana uma q'illu chiti.


Q'inti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'inti, qinchu, q'inti nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, t'ikaman t'ika purin, t'ikaq misk'inwan kausan.


Q'utusach'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'utusach'a, juruch'i nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, k'ullunpi khishkayuq, t'ikan yuraqta, wiñantaq chichuchichillapi.


Q'achan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'achan: s.(bot) pipinu.


Q'achu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'achu, chay uywa mikhuna qhurata nikun.


Q'apinuri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'apinuri nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, k'irisqaspaq, q'iwisqaspaq, layqasqaspaq, waqaynin kusa.


Q'apiruna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'apiruna nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, wisakhuruspaq janpi.


Qapya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qapya nisqaqa juk laya yuraq saraqpa sutin, sumaq misk'i chuqllupi mikhunapaq


Q'aqchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'aqchu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, uritu.


Q'arachupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'arachupa nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, aychiru, wallpata, quwita mikhun, janpi, tullu unquypaq aychan.


Q'arachupamama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'arachupamama: s.(zoo) .Jatunkhirkinchu.


Q'arallant'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'arallant'a nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, k'ullun anku.


Q'ararinqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'ararinqa: s.(zoo) Q'iririnkha.


Q'asanpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'asanpa nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin,


Q'ayaq'aya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'ayaq'aya nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin.


Q'ichichi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'ichichi nisqaqa juk laya pura urituq sutin, manchay q'ichasiki.


Q'ila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'ila nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, t'ikan anqaspi, llant'apaq kusa.


Q'illinchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'illinchu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Q'illuaqwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'illuaqwa nisqaqa juk laya juch'iysach'aq sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, kurkupaq kusa k'ullun.


Q'illuch'uru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'illuch'uru nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sapinwan q'illu tiñikun.


Q'illuch'uspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'illuch'uspi: s.(zoo)Qurich'uspi.


Q'illukanpi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'illukanpi nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Q'illupisqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'illupisqu nisqaqa juk laya puna wapharaqpa sutin.


Q'illuruntuspapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'illuruntuspapa nisqaqa juk laya papaqpa sutin, q'illu ukhu.


Q'illusara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'illusara nisqaqa juk laya saraqpa sutin, q'illuta puqun.


Q'illusisa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'illusisa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan chantaqa manchay k'achata q'apan.


Q'illut'ika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'illut'ika nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan.


Q'illuwakamayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'illuwakamayu nisqaqa juk laya jatun urituq sutin, q'illu anqas llinpi.


Q'inti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'inti nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin,t'ikaman t'ika purin juch'istulla.


Q'intisu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'intisu nisqaqa juk laya kutiphuru wallpaq sutin.


Q'ira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'ira nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin,tarwiman rich'akun.


Q'iririnkha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'iririnkha nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, yuraq ch'iqchi phuru p'isqu, waqapayawaqtinchiq uqhu ninku.


Q'isqintu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'isqintu: s.(zoo) Sit'ikira.


Q'iswa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'iswa nisqaqa juk laya ch'ipaku mallkiqpa sutin.


Q'ituq'itu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'ituq'itu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Q'iwichupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'iwichupa, sirasira, atuqsillu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, chhikachaq makisniyuq chupanpi wach'iyuq ch'akijallp'aspi tiyan, kusikusita mikhun.


Q'iwsu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'iwsu, ch'uritu, ch'uru, ch'ururu nisqaqa juk laya khururqpa sutin.


Q'uchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'uchi: s.(bot) Misi. Q'umiriw nisqaqa juk laya ararankhaqpa sutin.


Q'usñichi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'usñichi nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, anqas phur wasa.


Q'utuchupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'utuchupa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, siki pukayaypaq janpi.


Qutukiswar[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Qutukiswar: s.(bot) Juk laya sach’aqpa sutin.


Q'utuk'usillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'utuk'usillu nisqaqa juk laya k'itauywaq sutin, chay qhaparayachaq k'usilluq sutin, tiyan yanpi pukapi ima.


Q'utuy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'utuy nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, papajina yuraq mikhukun chay papan.


Q'uwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Q'uwa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, jap'iqasqasta, mancharisqasta, layqasqasta q'ushnichinapaq kusa.


]] ==


]] ==


R[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

R


Rabanus[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rabanus nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, papasta puqun, salsapaq kusa chay papan. Janpi chay kulirapaq, chay k'ita nabu.


Rachaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rachaq, k'aylankula, k'ayra nisqaqa juk laya khururqpa sutin, q'umir raw, janp'atuman rich'akun, yakupi sayan, paraypachas manchay rikhurimun.


Rakacha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rakacha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sapin mikhukun.


Rakhupurutu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rakhupurutu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, chay phalalu chuwita nikun.


Rakiraki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rakiraki nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, juq'u jallp'aspi tiyan, manchay k'achituta wiñan k'umuk'umitullata.


Ramus[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ramus nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, mikhukun , chanta yaku urqhukun kurkunmanta


Ramusmuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ramusmuyu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, juch'iy juwita.


Ranran[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ranran nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, sapinwan yanata tiñikun, manchayqa q'illuta.


Ranran[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ranran: s.(bot) Sawsi.


Raqacha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Raqacha, sanawria nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin, sapin mukukun, qhirita jina laqhiyuq, puquntaq kamuti jina


Raqu ayawaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Raqu ayawaska nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Rat'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rat'a nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, alqutunas.


Ratarata[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ratarata nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Raya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Raya nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, chupanwan wach'ikun, chaytaq manchay punkin.


Rayan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rayan, arrayan, mirtu, sawku nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, yuraqta t'ikan, puquntaq kullimut'ijinata chhullchuspi, kurkunmanta pinkillusta ruwanku.


Rayutullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rayutullu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Rimi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rimi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, ch'unpita tullpunapaq, tiñinapaq kusa.


Rimuk'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rimuk'aspi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Rinaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rinaku nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, kay sach'ata ninku purin nispa imaqtinchus juq'u jallp'asta mask'an.


Rinawi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rinawi, siwka nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, p'aqla uma.


Rinda[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rinda nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun juwas jina.


Rindas sacha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rindas sacha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun juwas jina.


Riqchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Riqchi nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, khishkarara.


Rit'ipisqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rit'ipisqu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, rit'imunanta yachan.


Ritama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ritama nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan chaytaq janpi.


Riwu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Riwu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, siwarajina puqun, jank'apaq kusa puquynin.


Ruki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ruki nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, puquyni manchay k'allku chaywan janpikun sarnata.


Rukip'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rukip'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Rukuchu Rukuchu nisqaqa juk laya punu sach’aqpa sutin,khishkayuq puqun pukitasta chanta mikhukun, ancha mikhuqtinchiq kiruta tukuchin.


Rukuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rukuku, qalaqala nisqaqa juk laya khururqpa sutin, chay jatuchiq jan'atuq sutin manchay qhashqawasaq kanku.


Rukutu uchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rukutu uchu nisqaqa juk laya uchuqpa sutin.


Rumijamp'atu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rumijamp'atu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, wasaq'ipinpi wasiyuq.


Rumikaspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rumikaspi nisqaqa juk laya khishkarara sach’aqpa sutin.


Rumikushma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rumikushma nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, ch'unpita tullpunapaq kusa.


Rumimillma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rumimillma nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, rakhu sach'aspi, jatuchiq rumispi ima kawsan.


Rumip sapran, rumi sunka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rumip sapran, rumi sunka nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, warmi unquypaq janpi.


Rumip'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rumip'anqa nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, llant'apaq kusa.


Rumiqara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rumiqara nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, rumipi wiñan janpi marapaq.


Rumiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rumiru nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Rumu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Rumu, yuka nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, papasta chhuquchhuqullata puqun, mikhukun papajina.


Runapaq llama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Runapaq llama, uwja nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, millmayuq, aychan manchay kusa.


Runrun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Runrun: s.(zoo)Q'inti.


Runtuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Runtuma, piripiri, runduma: s.(bot Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Runtupisqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Runtupisqu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, chiqchimunata yachan.


Runturuntu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Runturuntu nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Runtuspapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Runtuspapa: s.(bot)Juk laya q'illu papaqpa sutin.


Ruq'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ruq'a nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin.


Ruq'i[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ruq'i, taqsana, khiñi, kharwinchu nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, sapinwan tullpukun q'illuta.


Ruqma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ruqma, lukuma nisqaqa juk laya puquq sach’aqpa sutin, q'illuta puqun.


Ruqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ruqu: s.(zoo) Kututu.


Ruqutu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ruqutu: s.(bot)Luqutu. Ruwa nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, ch'unpi llinpi.


Ruywaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ruywaq nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, , yana q'illu phuru.


S[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

S


Sach'akhuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'akhuchi nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, ashkaman purinku, t'uqpiqtinchiq phiñayukuspa wanchiwasunman.


Sach'a allqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'a allqu nisqaqa juk laya k'ita allquq sutin, juch'istulla


Sach'a amaru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'a amaru nisqaqa juk laya jatun katariqpa sutin, mikhun imatapis sumaq mat'i marq'ayukuspa, upiyukun, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sach'a purutu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'a purutu nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Sach'a, mallki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'a, mallki nisqaqa tukuy k'ita mallki. Sach'arara


Sach'akhuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'akhuchi: s.(zoo) s.(zoo) Juk laya k'ita khuchiq sutin, ashkas purinku, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sach'akuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'akuna nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, khishkayuq, yanata puqun.


Sach'apili[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'apili nisqaqa juk laya k'ita piliq sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, manchay lliphipiqlla purin.


Sachapira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sachapira, k'itapira nisqaqa juk laya puquq mallkiqpa sutin, pirajina puqun.


Sach'aqara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'aqara nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, rakhu sach'a qarasninpi tiyan.


Sach'aq'ira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'aq'ira nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Sach'aqura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'aqura nisqaqa juk laya millay qhuraqpa sutin.


Sach'aquwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'aquwi nisqaqa juk laya k'itaquwiq sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sach'arumu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'arumu: s.(bot) K'itayuka.


Sacharuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sacharuna nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sach'asapallup'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'asapallup'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sach'asibulla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'asibulla: s.(bot) K'ita sibulla, mikhukun.


Sach'asintiqara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'asintiqara nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sach'asunkha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'asunkha, sach'amillma nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sach'aspi qaqaspi wiñan.


Sach'at'ula[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'at'ula nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Sach'atumati[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'atumati nisqaqa juk layaq sutin, puka tumatista puqun.


Sach'auchan p'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'auchan p'anqa, situli p'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sach'auqsa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'auqsa nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, kanuwaq makinta chayman ruwanku, chanta challwanapaq, jap'inapaq, wasi ruwanapaq kusallataq.


Sach'awaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sach'awaka: s.(bot) Anta.


Saka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Saka nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, china k'ita quwita nikun.


Salankachi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Salankachi nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, laqhinpi khishkayuq, k'aspinmanta ruwakun wankarkuna.


Sallqapapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sallqapapa nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Saltunbagri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Saltunbagri nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, amaru mayupi yupa tiyan.


Samiruka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Samiruka, amiruka nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan. Ayawaskawan chhapuspa uqyana.


Sananku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sananku nisqaqa juk laya janpikuna mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, wayrapaq janpi.


Sanchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sanchi, shanchi nisqaqa juk laya puquq mallkiqpa sutin.


Sanchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sanchu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, k'ita mallki, tullu p'akisqaspaq, q'iwisqaspaq janpi.


Sanipapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sanipapa nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Sankatima[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sankatima nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, amaru mayupi yuypa tiyan, chaparipipis.


Sankay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sankay, sakay nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin.


sankudu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

sankudu: s.(zoo)Tiwla, ch'uspi.


Sankurachi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sankurachi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta tullpunapaq kusa.


Sanllalli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sanllalli, shanllalli nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin, ch'iñisituta t'ikan, chhankasllapi tiyan, wawa usqay parlananpaq t'ikan t'inpuchispa uqyachinchiq manchay qhaqunchiq.


Sanpaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sanpaq, shanpaq nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin, puqun muyitusta chanta q'umirta yuraq ch'iqchisniyuq manchay k'allku. Mikhukun.


Sanpu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sanpu nisqaqa juk laya lakayuq sutin, yana llinpi.


Sanqaru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sanqaru: s.(zoo) Sik'imira.


Sansintu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sansintu: nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, chay tilan chakis wapharaqpa sutin.


Sansu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sansu, shanshu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Santilika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Santilika nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, sik'imiraswan kawsan.


Sapallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sapallu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, jatuchaq murq'usta puqun patan q'umir ukhuntaq q'illu, may waliq mikhunapaq lawapi manchay kankapi.


Sapalluk'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sapalluk'aspi nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, chhallita kurkun.


Sapunpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sapunpa, shapunba nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin


Saq'anpaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Saq'anpaya nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Saqapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Saqapa, shakapa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, puquynin ch'akipi chhallallaqnin.


Saqasaqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Saqasaqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'illusta t'ikan, juch'isstusllata wiñan.


Saqllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Saqllu: s.(bot) Ch'aki chuwi, manchay arwijas.


Sara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sara nisqaqa juk laya puquq mallkiqpa sutin, chuqlluspi puqun tukuy llinpi sara tiyan, lawapi, t'antapi jank'api mut'ipi manchay misk'i, chanta chaymanta aqha ruwakun.


Saramama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Saramama nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, llant'apaq kusa.


Saramuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Saramuyu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, may jatuchaqta wiñan.


Saraphiña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Saraphiña nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Saraqiwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Saraqiwa nisqaqa juk laya saqra mallkiqpa sutin, llullusara jina wiñan.


Sarara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sarara, sharara nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Sarat'ika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sarat'ika nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, pukata manchay q'illuta t'ikan.


Sawintu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sawintu, wayaba nisqaqa juk laya puquq sach’aqpa sutin, puquqn q'illusta, karuman q'aparin puquynin, janpi q'ichalirapaq.


Sawku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sawku, rayan, arrayan, mirtu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, yuraqta t'ikan, puquntaq kullimut'ijinata chhullchuspi, kurkunmanta pinkillusta ruwanku. Puquyninwan kullita tullpukun.


Sawsaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sawsaw, waranway: Juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, yuraq ukhu puquqn uchuspi, mayupataspi tiyan.


Sawsi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sawsi, wayaw, ranran nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, mayuspi yupa tiyan , k'ullun phusa, sapin kusa kullita tullpunapaq.


Sayrasqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sayrasqa, wik'uña nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, punallapi tiyan, may pikichaki mana jap'ina jina.


Sayri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sayri nisqaqa juk laya anpi sutin, siqarruta, k'uyunata chay sach'amanta ruwanku pitanapaq.


Shapaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Shapaka, shapaja nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


shaqashaqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

shaqashaqa saqasaqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, punkisqaspaq kusa ukhunchiqpaq manchay pata qaranchiqpaqpis.


Shawaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Shawaq, sawku, rayan, arrayan, mirtu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, yuraqta t'ikan, puquntaq kullimut'ijinata chhullchuspi, kurkunmanta pinkillusta ruwanku. Puquyninwan kullita tullpukun.


Shinku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Shinku nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, juch'iy wallpita jina, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Shishi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Shishi: s.(zoo) Sik'imira.


Shiwawaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Shiwawaku nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Shiwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Shiwi nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, sik'imira mikhu jukumari, tutalla purun, chanta killa wañupi.


Sibil, willka Sibil, willka nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Sibulla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sibulla nisqaqa juk laya mikhuna mallkiqpa sutin, janpi wisa nanaypaq suruqpach'ipaq ima.


Sicha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sicha nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sidrun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sidrun nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, wisa nanaypaq manchay janpi.


Sika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sika nisqaqa juk laya khururqpa irpanpaq sutin, millmayuq jina, chaymanta pillpintuman manchay thaparankuman tukun.


Sikasika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sikasika: s.(zoo) Sika.


sikikhuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

sikikhuru nisqaqa juk laya khuru sikipi rikhurin chaypa sutin, tutan manchay siki siqsin, nanan, wawasman aswanta chinpan.


Sik'imira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sik'imira nisqaqa juk laya khururqpa sutin, manchay millayta khanikunku, tiyan tukuy kkinpipi.


Sikisapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sikisapa: s.(zoo)Sik'imirakunaq mama t'allanku, may chhikan wisasapa.


Siku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siku: s.(bot) ) Juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, chaymanta ruwakun siku.


Sikullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sikullu nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, yunqallapi tiyan, puquynin pikhukun, ushpanwan sarata lluch'unku.


Sikupinkuyllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sikupinkuyllu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, chaymanta ruwakun siku, pinkillu ima.


Sikuwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sikuwa: s.(bot) ) Juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, chaymanta ruwakun siku.


Sikuwaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sikuwaka: s.(zoo) Shikuwaka. Juk laya wisaman yaykuq khururqpa sutin.


Silasila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Silasila nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Silkilluapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Silkilluapa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, 30 marq'ata wiñan.


Sillanki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sillanki: s.(zoo) K'uysawana, lutup'isqu.


Sillwikhuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sillwikhuru, k'uyka, suylaq'u, sillwi nisqaqa juk laya khururqpa sutin, jallp'api tiyan katari katarillata ch'urkikun. Wisaman yaykuq kallantaq yuraq, runata unquchin uywatapis.


Siluayawaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siluayawaska nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Simbul[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Simbul nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Sinami[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sinami nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin, puquqynin mikhukun, kulli llinpi.


Sinawru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sinawru, itapallu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhisnin manchay khishkayuq.


Sininya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sininya: s.(bot) Shininya. Juk laya puna sach’aqpa sutin, puqun pukata manchay misk'ita, chantaqa mikhukun. Waliq kurkupaq.


Sinki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sinki nisqaqa juk layakhishkarara mallkiqpa sutin.


Sinkrap'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sinkrap'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sinpimuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sinpimuyu: s.(bot) Chapil; chambil; unqurawi. Juk laya chuntaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sintiyura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sintiyura nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sintupi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sintupi, pachaqchaki nisqaqa juk laya khururqpa sutin, pachaq chakisniyuq, manchay miyu khaniynin.


Sintuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sintuq nisqaqa juk laya tunaspa sutin.


Sipati[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sipati: s.(bot) Shipati. Juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sipita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sipita nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Sipuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sipuru nisqaqa juk laya k'usilluq sutin.


Siq'inpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siq'inpa, siwinqa, siqsin nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, mayusllapi tiyan, laqhinpi kirusniyuq.


Siqsipiyurita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siqsipiyurita nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, t'ikan waminsita, tarpusqa ukhuspi yupa tiyan. Janpi chay misk'i llawarniyuqkunapaq.


Siqwanka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siqwanka nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, chhikan chhutuyuq, yana yuraq wisa, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Siraka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siraka nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin,khishkayuq, puquynin mikhukun, manchay tullpunapaq uqharinku. Sapin janpi misk'illawarniyuqkunapaq.


Sirasira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sirasira: s.(zoo)Atuqsillu. Juk laya wach'ikuq khururqpa sutin.


Sirinka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sirinka nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, chaymanta ruwakun quma autuspaq juk'utaspaq, waqkunan ima. Jatuchasta wiñan.


Sirkilluyura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sirkilluyura, shirkilluyura nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sirp'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sirp'a nisqaqa juk laya khururqpa sutin


Sirp'i[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sirp'i, sirp'ita nisqaqa juk laya khururqpa sutin, tutan ch'irch'ir nispa waqan.


Sisi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sisi: s.(zoo) Sik'imira.


Sisin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sisin: s.(zoo) Shishin. Juk laya katariqpa sutin, miyusimi.q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sisiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sisiru nisqaqa juk laya k'usilluq sutin, juch'istulla.


Sitarimama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sitarimama: s.(zoo)s.(zoo) Shitarimama. Juk laya challwaqpa sutin,manchay misk'i aychan.


Sit'ikira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sit'ikira, t'isikira qujquri, quyuyu: s.(zoo) Chay uq laya khururqpa sutin, jatuchaq liqrayuq chirawpacha qallarikuypi waqayta qallarin mirananpaq, thaqu ukhuspi manchay waqanku chay, wakin ninku nuna chamunanta willakun chay. Cigarra, chicharra.


Sitki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sitki nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin.


Sitqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sitqa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, yuyu, ripulluman rich'asqa.


Situlip'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Situlip'anqa: s.(bot Sachawchanpanqa. Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Siwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siwa: s.(bot) Shiwa. Juk laya chuntaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, puquynin mikhukun.


Siwankup'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siwankup'anqa: s.(bot) Sanjuanillo, shiwanqup'anqa. Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Siwanku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siwanku: s.(zoo) Shihuanqu; chimachima. Juk laya wapharaqpa sutin, q'illu uma.


Siwara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siwara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puquynin mikhukun pitupi. Aswanta tarpunku aqhapaq, chantaqa khuchispaq.


Siwarqinti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siwarqinti nisqaqa juk laya q'intiq sutin.


Siwayru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siwayru: s.(zoo) Añuji, aquti. Juk laya k’ita waskuqpa sutin.


Siwis[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siwis nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, kurkupaq manchay kusa k'ullun.


Siwka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siwka nisqaqa juk laya k'ita wallpaq sutin, uma q'ara.


Siwna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siwna nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, jatuchachaqta wiñan.


Siwkawitu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siwkawitu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, kusa pichara ruwanapaq, chaypi k'itawallpa sayan.


Siytisabiyus[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Siytisabiyus nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, uqnin sutin qanchisllinpi, janpi wayrapaq, chantaqa yuyayta k'anchayman churan. Runata parlachinapaq sawananman chakatasqata churana t'ikanmanta.


Subilulun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Subilulun nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Such'i[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Such'i nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, mayusllapi tiyan.


Sukama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sukama nisqaqa juk laya pilipintuq sutin, chachakumapi tiyan.


Sukcha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sukcha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Sukicha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sukicha, suwicha nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Sukuba[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sukuba, yasipi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Sukulluku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sukulluku nisqaqa juk laya khururqpa sutin. Ararankha.


Sukullukuy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sukullukuy: s.(zoo) Ararankha


Sukullway[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sukullway: s.(zoo) Ararankha.


Sulluch'uspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sulluch'uspi: s.(zoo) Ch'uspi, tiwla.


Sullusullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sullusullu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Sulunpi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sulunpi: s.(zoo) Chay phawan khuruspa sutin, llawar ch'unqas kanku.


[[Sunch'u:

Sunch'u: s.(bot) Juk laya k'ita mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan.

Sunchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sunchu nisqaqa juk laya illa mallkiqpa sutin, papa illa.


Sunichu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sunichu nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, tawa chakiyuq q'ipi apachinapaq uywa.


Sunkaru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sunkaru nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, may jatun.


Sunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sunku nisqaqa juk laya uywa wapharaqpa sutin, qallu ninrinpi phurusniyuq.


Sunkusunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sunkusunku: s.(zoo) Titik'usillu. Juk laya k'usilluq sutin.


Suntu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suntu: s.(zoo) Akatanqa. Juk laya khururqpa sutin.


Supayt'ika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Supayt'ika: s.(bot Juk laya mallkiqpa sutin, t'ikan anqasta manchay kullita.


Supip'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Supip'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, chanta uqharillankutaq yatirikuna.


Suquqisqi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suquqisqi, kishki nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sach'akunapi manchay rumipi, qaqapi kawsan.


Suqsuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suqsuq nisqaqa juk laya challwaqpa sutin.


Suqumpi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suqumpi: s.(bot) Shuqunpi. Juk laya puna mallkiqpa sutin, pukata manchay q'aymapukata t'ikan, q'intikuna, runakuna ch'unqanku misk'inta.


Suqupuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suqupuru nisqaqa juk laya juch'iy ulalaqpa sutin.


Suqus[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suqus, suqusuqu: nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, chaymanta ruwakun siku, wasi chaqllinapaq uqharinku. Juk laya ch'ikiq sutin.


Suqusuqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suqusuqu, suqus nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, chaymanta ruwakun siku, wasi chaqllinapaq uqharinku.


Suquwiqlla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suquwiqlla, wiqlla nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, sach'akunapi manchay rumipi, qaqapi kawsan.


Suransuran[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suransuran nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Suri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suri nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, punallapi tiyan.


Suru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suru nisqaqa juk laya janpi juch'iy sach’aqpa sutin, llant'apaq kusa, rich'akun sususman.


Suru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suru nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, puquynin janpi wisa k'iripaq.


Susupi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Susupi: s.(zoo) Shushupi. Juk laya jatun katariqpa sutin, amaru mayu chhiqanpi tiyan.


Sutuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Sutuma, janka nisqaqa juk laya puna qhuraqpa sutin, ruwakun kay mallkimanta waskakuna.


Suwi(a)q'ara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suwi(a)q'ara: s.(zoo) Suwintu: juk laya wapharaqpa sutin, uywa wañusqasta mikhun.


suwintu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

suwintu: s.(zoo) Suwiq'ara: juk laya wapharaqpa sutin, uywa wañusqasta mikhun.


suwiq'ara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

suwiq'ara nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, uywa wañusqasta mikhun.


Suysuy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Suysuy nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, anqas phuru juch'istulla.



T[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T


Tak'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tak'a nisqaqa juk laya phawan khururqpa sutin, llawarta ch'unqakun.


Takap'isqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Takap'isqu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, ch'aki sach'asta jusk'uraran, khurusta mask'aspa.


Takuwara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Takuwara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Tala[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tala nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, khishkararalla k'ullun sinchi thalu t'ikan q'illuq'umirta.


Taladru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Taladru nisqaqa juk laya phawaq khururqpa sutin, kalistuman yaykun.


Talapispa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Talapispa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Talaqtalaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Talaqtalaq nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, chhikakachachaqta chhullchun, chay puquynin chhallallaq nin.


Tamsi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tamsi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, waska chaymanta ruwakun.


Tamyamuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tamyamuyu nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, yatirikuna uqharinku.


Tanitani[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tanitani nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin, janpi tullusqaspaq..


Tankara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tankara nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Tankarana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tankarana nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, uq laya sik'imirakuna chaypi kawsanku. Chayllapitaq pukuchuni p'isqukuna thapachakunku.


Tankayllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tankayllu nisqaqa juk laya wach'ikuq khururqpa sutin, qharasawman rich'akunku.


Tanla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tanla nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, amaru mayupi tiyan.


Tanpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tanpa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, puquynin manchay mikhunapaq kusa.


Tansarina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tansarina nisqaqa juk laya puquq sach’aqpa sutin, manchay misk'ita puquq, laranjaman rich'akun.


Tantankuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tantankuru nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, k'ullusta jusk'un, puka kunka.


Tapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tapa: s.(zoo) Sankuru, tiwla. Juk laya llawar ch'unqa khururqpa sutin.


Tapyaintillama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tapyaintillama nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, sik'imirawan kawsan.


Taqillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Taqillu, chay juch'iy sach'akunata nikun.


Taqsa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Taqsa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, k'ullunwan q'illuta tullpukun.


Taqsana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Taqsana, ruki nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin,sapinwan q'illuta tullpukun.


Taqsaniwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Taqsaniwa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, khuchukun laqhin.


Tara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tara, taya nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, chhullchuspi puqun, q'umirpi puquynin mikhukun, khishkasniyuq. Q'ichapaq janpi.Mujunwan qarasta llanp'uyachinku, puquyninwan q'illuta manchay yanata tullpukun.


Taraputu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Taraputu nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, jatuchachaqta puqun.


Taraqchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Taraqchi, chhaqi nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, tiluchimanta wasinta qichunku manchayrí runtusninta tiluchiwan uywachinku


Taratara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Taratara nisqaqa juk laya qhura mallkiqpa sutin, manchay ch'iñi laqhi.


Tarikaya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tarikaya nisqaqa juk laya yaku khururqpa sutin, wasanpi wasiyuq Amaru mayullapi tiyan.


Tarqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tarqu, tarku nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, anqasta t'itan.


Taruka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Taruka nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, waqrasnin sach'asapijina.


Tarukak'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tarukak'aspi nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, jatuchachaqta wiñan.


Tarukarinri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tarukarinri nisqaqa juk laya qhura mallkiqpa sutin.


Tarwi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tarwi, chuchusmut'i nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, tarpukun, t'ikan anqas llinpipi, puquntaq chhullchuspi yuraqta yanañawita, chaymanta ruwakun chuchusmut'i.


Tasi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tasi nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin.


Tatakulatanu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tatakulatanu nisqaqa juk laya puquq mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, manchay misk'ita puqun.


Tatu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tatu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, qhashqawasa, jallp'aman imata jina chinkayapun, khirkinchuman rich'akun.


Tawakiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tawakiru, qurimayt'u nisqaqa juk laya khururqpa sutin, sach'a laqhismanta ruwan thapanta wachananpaq, q'ipiq'ipillata ruwan ukhunmanta churan t'ika sisata chaypu uñan wiñan.


Tawaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tawaku nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, laqhisninmanta k'uyunasta ruwanku pitanapaq. Janpirikunapis uqharillankutaq.


Tawakup'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tawakup'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Tawari[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tawari nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Tawri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tawri: s.(bot) Tarwi.


Tawsu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tawsu, taqsu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun luq'usti jina.


Taya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Taya nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta tullpunapaq kusa.


Tayanku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tayanku nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Tayra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tayra nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, mikhun k'itaquwista.


Tayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tayu: s.(zoo) Tayu .


Tibikuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tibikuru, yanatanquru nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Tijiras challwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tijiras challwa nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, amaru mayullapi tiyan.


Tijun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tijun nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, añathuyaman rich'akun, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Timuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Timuq nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Tinaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tinaku nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, anqas tullpukun chaywan, tullpunapaq kusa.


Tinpu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tinpu nisqaqa juk laya miyu mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, challwasta chaywan wañuchispa jap'inku.


Tinpu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tinpu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, uqiraw llinpi.


Tinti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tinti: s.(zoo) wallpawallpa, ch'askach'aska.


Tintikawallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tintikawallu: s.(zoo) Chuqchasuwa, chuqchak'utu.


Tintin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tintin nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin, sach'asman ch'ipakuspa kawsan, yuraqta t'ikan, puquntaq q'illuta, manchay k'allku, yakut'inpu ruwanapaq kusa.


Tipa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tipa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, chhikachaqta wiñan, q'illuta t'ikan.


Tiqsa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tiqsa nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, Amaru mayullapi tiyan.


Tiqsaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tiqsaw nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, k'ullunwan q'illuta tullpukun.


Tisña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tisña nisqaqa juk laya ch'ikiq sutin, manchay thalu urqhunapaq.


Tistis[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tistis nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Titi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Titi nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Tiwla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tiwla: s.(zoo) Sankuru. Atuq


Tiyantiyan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tiyantiyan, sirp'i, sirp'ita nisqaqa juk laya khururqpa sutin, tutan ch'irch'ir nispa waqan.


Tiyatinap'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tiyatinap'anqa, tiyatina nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Tiyusmanti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tiyusmanti nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, papayuq.


Tiyuwinkullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tiyuwinkullu, yanatanquru s.(zoo) Juk laya wapharaqpa sutin,


Triw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Triw nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun t'unallata ashkapi, puquynin mikhukun jank'api, lawapi, t'antapi chantaqa aqha ruwakun puquyninmanta.


Truynu ayawaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Truynu ayawaska nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, juknin sutin illapa ayawaska.


Tubi abiyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tubi abiyu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Tuju[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuju nisqaqa juk laya k'ita quwiq sutin.


Tukayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tukayu, tuwayu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Tukituki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tukituki nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Tuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuku: s.(zoo) Juku


Tuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuku nisqaqa juk laya mikhuna khururqpa sutin, chunta k'ullupi tiyan.


Tukunariy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tukunariy nisqaqa juk laya challwaqpa sutin. Juk laya wapharaqpa sutin.


Tukutuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tukutuku nisqaqa juk laya k'ita khururqpa sutin.


Tukutuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tukutuku nisqaqa juk laya khururqpa sutin, tutan k'anchaspa purin.


T'ula[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'ula nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, q'illuta manchay puka q'illuta tullpunapaq kusa, tiyan ashka laya t'ulakuna: ñak'at'ula, jatunt'ula, ch'iñit'ula, muqut'ula.


T'ulapuni[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'ulapuni nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Tulliq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tulliq nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, sik'imirasta mikhun puka uma.


Tullumalkachu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tullumalkachu nisqaqa juk laya papauq sutin.


Tulqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tulqa nisqaqa juk laya puna wapharaqpa sutin.


Tumarinqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tumarinqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, punallapi tiyan.


Tumati[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tumati nisqaqa juk laya puquq mallkiqpa sutin, pukasta puqun, mikhukun salsapi manchay waq mikhuykunaspipis.


Tuminiku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuminiku nisqaqa juk laya q'intiq sutin.


Tuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuna nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun t'una luruyuqta chaytaq k'iskichikun, qaranqa manchay qhipulla, q'illuta t'ikan.


Tunal[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tunal nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Tunki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tunki nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, rumiqaqaspi tiyan.


Tunpatunpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tunpatunpa nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin, sunch'ujina t'ikan q'illuta.


Tunpush[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tunpush nisqaqa juk laya wayrunq'uq sutin.


Tuntisku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuntisku nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Tupa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tupa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, chhallita kurkun, chaymanta ruwakun kanuwa, t'ikanmantataq sawanas.


Tuputupu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuputupu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin,puqun q'illuta tunpa misk'i mikhunapaq.


Tuputupu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuputupu nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin, khishkitasta jina mujun.


Tuqllak'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuqllak'aspi nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Tuqti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuqti nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Tuquli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuquli nisqaqa juk laya urpiq sutin, tuqu, tuqu nispa phawayachan.


Tuquru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuquru nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, yaku ashka tiyan chay suqu ukhunpi.


Tuqutuqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuqutuqu nisqaqa juk laya jatun janp'atuq sutin.


T'uruchaki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'uruchaki: s.(zoo) Tiluchi. Juk laya wapharaqpa sutin, t'urumanta wasinta ruwan sach'apataspi manchay k'ullupataspi.


Turuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Turuna nisqaqa juk laya puna sach’aqpa sutin, puqun q'illuta, chayta mikhunku chiñikuna, thaqujina khishkayuq.


Turuqpaara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Turuqpaara nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, qaranmanta urqhukun waska.


Turuschu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Turuschu nisqaqa juk laya urpiq sutin.


Tuska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuska nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin,manchay khishkayuq, puqun thaqujina.


Tutakuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tutakuru: s.(zoo) Ninanina.


Tutak'usillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tutak'usillu nisqaqa juk laya k'usilluq sutin, tutalla puriyachan.


Tutapisqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tutapisqu: s.(zoo) Chiñi.


Tutapisqumanti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tutapisqumanti: s.(bot)Chiñipapa. Juk laya papaqpa sutin.


Tutuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tutuma, mathi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, tutumasta puqun, chaymantataq ruwanku aqha uqyanasta.


Tutura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tutura, t'utura nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Tuwaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuwaq nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, chay tilanchakikunamanta, ushparaw, umanpi sapanasniyuq jina.


Tuwayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuwayu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Tuwipuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuwipuma: s.(zoo)Yanapuma. Juk laya k'ita misiq sutin.


Tuya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuya nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, mana sach'a p'isquchu, uqi llinpi p'isqu.


Tuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuyu: s.(bot) Achupaya. Juk laya mallkiqpa sutin.


Tuyutuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuyutuyu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, chhuqu laqhi, q'umir, puka manchay ch'iqchi, wiñan chhankaspi.


Tuywis[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tuywis nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, q'illu uma.



TH[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

TH


Thañithañi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Thañithañi: s.(bot) Tanitani.


Thaparanku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Thaparanku nisqaqa juk laya tuta phawa khururqpa sutin, tuta pilpintu may jatun.


Thaqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Thaqu: s.(bot) Churki. Juk laya sach’aqpa sutin, khishkayuq puqun chhulluchhullupi, chay puquynin misk'i, aqha ruwakun puquyninmanta.


Thaqujamillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Thaqujamillu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, thaquman yaykun, q'illuta t'ikan.


Thaqusach'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Thaqusach'a: s.(bot) Thaqu.


Thaqusika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Thaqusika nisqaqa juk laya sikaq sutin, thaqullapi tiyan, khishkasnin t'uqpiqtinchiq manchay siqsichikun.


Tharku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tharku: s.(bot) Tarku.


Thisiqina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Thisiqina nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, kinuwaman rich'akuq mayusllapi tiyan.


Thumana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Thumana nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Thuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Thuna nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, yuraqraw laqhiyuq rich'akun p'achap'achaman chay


Thuta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Thuta nisqaqa juk laya khururqpa sutin, saraman, manchay waq ima puquymanpis yaykun, p'achatapis thutan, chawpi suyusllapi tiyan.




T'[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'


T'ankar(a)[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'ankar(a) nisqaqa juk laya juch'iy puna sach’aqpa sutin, thaqujina khishkasapa, t'ikan kullita. Papa illa.


T'ankarkichka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'ankarkichka: s.(bot) T'ankar(a)


T'asta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'asta nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


T'ikanka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'ikanka nisqaqa juk puna sach’aqpa sutin.


T’ikira, tikira, sutu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Tikira, tikira, sutu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, tipajina puqun mullijina laqhiyuq.


T'imtikuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'imtikuru: s.(zoo) Thutaq sikanta nikun jinata.


T'iqsuy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'iqsuy nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, mana thapa ruwakuyta yachanchu waqpa trapallanpi wachan.


T’iri, tiri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T’iri, tiri nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta manchau q'umir tullpunapaq kusa.


T'isikira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'isikira nisqaqa juk laya phawaq khururqpa sutin, ch'irr nispa sayan mullispi manchay thaquspi, jatuchachaq liqrayuq chuqchasuwaqpa liqranman rich'akun.


T'isikiri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'isikiri nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, lluqt'a uhspanmanta ruwakun.


T'iyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'iyu: s.(bot) Mansana. Juk laya puquq sach’aqpa sutin, mikhukun puquynin.


T'uqsip'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'uqsip'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


T'unauchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

T'unauchu nisqaqa juk laya q'umir uchuqpa sutin, t'unasllata puqun.



U[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

U


Ubas[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ubas: s.(bot) Uwas. Juk laya puquq mallkiqpa sutin, juch'iy murq'itusta puqun, yanapi manchay q'umnirpi, mikhukun.


Uchanp'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchanp'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Uchpauchpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchpauchpa: nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Uchpawapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchpawapa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Uchpawasasananku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchpawasasananku nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, munakuyta, sunquyuq kayta kutichin runaman.


Uchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, luqutu jina jayata puqun, mikhukun tuku imapi, tiyan ashka laya, waqrawaqrallata puqun.


Uchuchiqta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchuchiqta nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Uchukilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchukilla nisqaqa juk laya yuraq saraqpa sutin, llipishaqta t'unallata puqun.


Uchup'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchup'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Uchuq'aspa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchuq'aspa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta manchay yanapukata t'ikan.


Uchuqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchuqu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, yana yaku p'isqu.


Uchusananku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchusananku: s.(bot) Ushpawapa. Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Uchuuchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchuuchu: s.(zoo) Puka wallpawallpaq sutin. Juk laya khururqpa sutin.


Uchuwakamayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchuwakamayu nisqaqa juk laya uruqpapa sutin.


Uchuwayta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchuwayta nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin, q'illuta manchay pukaq'illuta t'ikan, kutaspa mikhunaman churanku tullpurinanpaq.


Uchuyanp'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchuyanp'anqa nisqaqa juk laya juch'iy janpi sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Uchuylla kilampu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchuylla kilampu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Uchuyllamatikara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchuyllamatikara: s.(bot) Ichillamatiqara. Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Uchuyllap'anqasiya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchuyllap'anqasiya: s.(bot) Waskashiya, ichillap'anqashia. Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Uchuyllasach'a allqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchuyllasach'a allqu nisqaqa juk laya k'ita allquq sutin.


Uwillas[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uwillas nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, mikhukun.


Uchuyllatuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uchuyllatuyu nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin, patamanta yakuman ch'ulltiyukun challwasta jap'inanpaq.


Ukhusa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ukhusa: s.(zoo) Runausa. Juk laya llawar ch'unqa khururqpa sutin, yuraq.


Ukucha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ukucha: s.(zoo) Juk'ucha.


Ukuchakasha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ukuchakasha nisqaqa juk laya juch'iy mallkiqpa sutin, panpapi last'akun, khishkan t'unita qhipujina.


Ukuchañumya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ukuchañumya nisqaqa juk laya puna janpi mallkiqpa sutin, puqun jayata muyuspi, mana mikhunapaqchu. Khajapaq kusa laqhisnin.


Ukuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ukuchi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, puqunchaqallituspi, t'ikantaq q'illuta, ch'iñilaqhi, kuka jina piqchakun, akullikun.


Ukuku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ukuku: s.(zoo) Tawañawi jukumari.


Ukunpi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ukunpi: Juk laya jatun katariqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Ulala[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ulala nisqaqa juk laya pinkayuq mallkikunaqpa sutin, khishkalla.


Ulandisa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ulandisa nisqaqa juk laya papaqpa sutin, runapapa jina puqun.


Ulinchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ulinchu: s.(zoo) Ullinchu. Juk laya urpiq sutin, juch'istuslla, yuraq lliqra, mana karutstachu phawayachan, ushpallinpi phuru.


Ullanta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ullanta nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Ullantay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ullantay nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Ullasku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ullasku nisqaqa juk laya k'ita wallpakunaqpa sutin.


Ullawanka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ullawanka nisqaqa juk laya k'ita wallpaq sutin, may jatun.


Ullawaysu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ullawaysu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Ullinchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ullinchu: s.(zoo) Ulinchu.


Ullkuykusma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ullkuykusma nisqaqa juk laya puna janpi mallkiqpa sutin, juch'istusllata wiñan.


Ulluku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ulluku: s.(bot) Lisas. Juk laya mallkiqpa sutin, puquynin mikhukun, q'illuchiqchita, q'illuta, pukach'iqchita puqun.


Ultu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ultu: s.(zoo) K'aylankulaq uñanta jina nikun.


Ultupñawin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ultupñawin nisqaqa juk laya papaqpa sutin, ñut'upaq may sumaq.


Uluchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uluchi nisqaqa juk laya llawar ch'unqa khururqpa sutin, chaqas unquyta churakun.


Ulupika[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ulupika nisqaqa juk laya jayapi mikhuna mallkiqpa sutin, puqun qulitusta manchay jaya.


Uluwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uluwa nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin.


Uluypiña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uluypiña: nisqaqa juk laya qhuraqpa sutin.


Umasp’isqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Umasp’isqu: s.(zoo) Phichitanka.


Umawsa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Umawsa nisqaqa juk laya llawar ch'unqa khururqpa sutin, umaman yaykukun.


Umitiyura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Umitiyura nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Umsiri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Umsiri: s.(zoo) Ukati, pantu, manqu, waminku: nisqaqa juk laya aycha mikhu waskuqpa sutin,sayt'u, sani, q'uñi jallp'asllapi tiyan.

Umukuti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Umukuti nisqaqa juk laya ararankhaqpa sutin.


Uña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uña: s.(zoo) Ima uywa waskuqpa uñantapis nikun.


Uñallqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uñallqu: s.(zoo) Allqu uña.


Uñawaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uñawaka: s.(zoo) Waka uña.


Unaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Unaw nisqaqa juk laya juch'iy mallkiqpa sutin, mach'a laqhi t'ikan misk'iyuqta.


Unchiku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Unchiku nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Unchuchukuy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Unchuchukuy: s.(zoo) Q'arachupa.


Unka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Unka nisqaqa juk laya puna sach’aqpa sutin, kurkun manchay thalu, puqun yanata, manchay misk'ita.


Unkaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Unkaka, k'uyka, suylaq'u: s.(zoo) Sillwikhuru.


Unku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Unku: s.(bot) Junku.


Unkucha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Unkucha: s.(bot) Pituka Juk laya mallkiqpa sutin, papayuq.


Unqurawa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Unqurawa nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Unukhuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Unukhuru nisqaqa juk laya yaku khururqpa sutin.


Unupachapuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Unupachapuma nisqaqa juk laya yaku uywa waskuqpa sutin, challwasta mikhukun.


Upa añayllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Upa añayllu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, t'una sik'imira mana khanispa nanachikunchu.


Upaanka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Upaanka nisqaqa juk laya jatun wapharaqpa sutin.


Upasanku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Upasanku nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin, puqunu juch'istusllata, q'illuchuta, misk'i, ch'inllamanta mikhuna.


Upaypamakin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Upaypamakin: s.(bot) Makimaki. Juk laya sach’aqpa sutin, makiman rich'akuq laqhisniyuq, yuraqta t'ikan, jaya chanta yana mujun, ck'ullunmanta wislata, k'ulchuwata ruwanku.


Uupraychukru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uupraychukru nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Uputasa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uputasa nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, Amaru mayupi tiyan.


Uqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uqa nisqaqa juk laya puquq mallkiqpa sutin, chhuqusta puqun, tiyan q'illupi, kullipi yuraqpi, manchay misk'i mikhunapaq, k'isachikun, punamanta.


Uqawsu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uqawsu: s.(bot) Uqauqa. K'itauqa. Juk laya mallkiqpa sutin, juch'istuslla, q'aymapukasta t'ikan.


Uqhururu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uqhururu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, yaku larqaspi kawsan, salsapi mikhukun laqhisnin, q'illuta t'ikan.


Uqilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uqilla: s.(bot) Kurkuma. Juk laya mallkiqpa sutin, sapin manchay q'illitu, cahywan tullpukuq q'illuta, chantaqa mikhunaman churakun puqllaypacha raymipi.


Uqiqura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uqiqura nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, anchata wiq'akuqpaq kusa


Uqli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uqli nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin.


Uqmani[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uqmani: s.(zoo) Anka.


Uqsa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uqsa nisqaqa juk laya k'ita q'achuq sutin.


Uququ[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uququ: s.(zoo) Janp'atu.


Uququra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uququra: Juk laya qhuraqpa sutin.


Uritu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uritu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, mathanchu, k'uru chhutu, puquykunallata mikhun, tiyan ashka laya.


Urituwachansi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urituwachansi nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, jatuchaqta wiñan.


Urkupasta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urkupasta nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, rich'akun upaytuqruman.


Urkutukuta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urkutukuta nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, jatuchasta wiñan.


Urpi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urpi nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, chupanpi yuraqniyuq.


Urpila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urpila: s.(zoo) Urpi.


Urpitu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urpitu: s.(zoo) P'isqu.


Urquchirik'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urquchirik'aspi: s.(bot) Urquchirwayusa. Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Urquchiriwayusa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urquchiriwayusa: s.(bot) Urquchirik'aspi.


Urqukalistu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urqukalistu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, qhusikalistu.


Urqukisa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urqukisa nisqaqa juk laya qhuraqpa sutin.


Urqumatu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urqumatu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, manchay k'achituta q'apan, puquynin mana sumaq q'apayniyuqchu.


Urqumulli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urqumulli nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, jatuchachaqta wiñan.


Urqusibil[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urqusibil nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, sillp'ita qaran


rqusunkha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

rqusunkha: s.(bot) Sach'amillma.


Uru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uru: s.(zoo) Kusikusi, kusinchu.


Uruku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uruku: s.(zoo) Uru, kusikusi, kusinchu.


Urukuchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urukuchi: s.(zoo) Juch'iy khuchi.


Uruk'usillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uruk'usillu nisqaqa juk laya k'usilluq sutin, may jatuchaq chakisniyuq, kusikusiman rich'asqa.


Urunquy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Urunquy: s.(zoo)Akatanqa. Juk laya phawayachaq khuruqpakunaq sutin.


Usa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Usa nisqaqa juk laya llawar ch'unqaq khururqpa sutin, tiyan runaspi, uywaspi, p'isquspi.


Usamikuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Usamikuq nisqaqa juk laya khururqpa sutin.


Usapuka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Usapuka nisqaqa juk laya t'una khururqpa sutin, q'umir chaqrasman yaykun.


Ushun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ushun: s.(bot) Kansawca. Juk laya puquq mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, mikhunapaq may misk'i.


Uspiku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uspiku: s.(bot) Ushpico. Juk laya janpi mallkiqpa sutin, sirk'ita janpinapaq kusa, juch'istulla.


Usqullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Usqullu nisqaqa juk laya k'ita misiq sutin, misiman mayta rich'akun, wallpa suwa.


Usu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Usu: s.(zoo) Ushu. Juk laya wapharaqpa sutin.


Usuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Usuma nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Uswincha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uswincha nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin.


Utallaq'i[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Utallaq'i nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, puquykunawan kawsan.


Uthurunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uthurunku: s.(zoo) Puma. Jawar.


Utiuti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Utiuti nisqaqa juk laya khururqpa sutin, akatanqakunamanta.


Utkhu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Utkhu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan, puqun millmitasta chaymanta ruwakun p'achakuna. T'ikan janpi t'irispaq, mujuntaq ch'unchull punkisqaspaq.


Utkillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Utkillu nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin.


Utkisiki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Utkisiki nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin, manchay ch'ulltikuyta yachan.


Utulu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Utulu: s.(zoo) Urqu wallpaq sutin.


Uturunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uturunku: s.(zoo) Uthurunku. Jawar.


Ututu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ututu nisqaqa juk laya ararankhaqpa sutin, uqi llinpi, puñuq jawaman lluqsimun.


Uwija[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uwija nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, millmata uywan, chantaqa aychan may misk'i.


Uyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uyu: s.(zoo) Sika, sikasika.


Uwiy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Uwiy: s.(bot) Ují Juk laya janpi mallkiqpa sutin, wisa ch'unchullasta pichanapaq kusa, ayasqaspaq tulluspaq janpi. Iskay laya uramanta patamanta, iskaynin janpi, tiyan aswanta Amaru mayupi.


Ukati[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Ukati nisqaqa juk laya khururqpa sutin, sayt'u, q'arachupaman rich'akun, mukhun k'itaquwista. Iskaywan tinkuqtinchiq yachan kasaranata, uqwan tinkuqtinchiqtaq sapa qhipakunata.




W[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

W


Wachanqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wachanqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, t'unitallata wiñan, sulluchin unqusqa warmikunata.


Wachansu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wachansu nisqaqa juk laya mani sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, mikhunapaq kusa.


Wachapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wachapa nisqaqa juk laya yaku piliq sutin. Qiwiña.


Wachaqwallpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wachaqwallpa: s.(zoo) Runtu churaq wallpa nikun.


Wacharu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wacharu: nisqaqa juk laya tuta wapharaqpa sutin, Chaparillapi tiyan.


Wachi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wachi: s.(zoo) K'aspi khuru. Juk laya papa khururqpa sutin.


Wachuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wachuma nisqaqa juk laya k'ita mallkiqpa sutin.


Wachwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wachwa wallat'a jukni sutin, nisqaqa juk laya yaku piliqpa sutin.

Wahalu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wahalu nisqaqa juk laya sik'imiraq sutin.


Waka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waka nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, urquswan jallp'ata llank'anku, aychan may kusa kisuta lichinmanta ruwanku.


Wakamayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wakamayu nisqaqa juk laya urituq sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, jatuchachaq anqas llinpipi, wakin q'illusniyuq, pukasniyuq ima.


Wakapinka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wakapinka nisqaqa juk laya q'intiq sutin, juch'istulla.


Wakapu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wakapu nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, iskay laya tiyan; uqnin yuraq, uqnintaq yana, kay qhipaqa miyumin.


Wakapurana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wakapurana nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


wakap'usti[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

wakap'usti: Wakaq uñanta nikun.


wakaqallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

wakaqallu: s.(bot) Llantin. Juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Wakasullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wakasullu nisqaqa juk laya janpi qhuraqpa sutin, uywas wachachinapaq uqhrinku.


Wakauña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wakauña: s.(zoo)Wakap'ura,


Wakatay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wakatay: s.(bot) Wakataya. Juk laya mallkiqpa sutin, qhurajina mikhunaman pikayukun, llaqwamanpis q'aparichinanpaq.


Wakataya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wakataya: s.(bot) Wakatay.


Wakawaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wakawaka nisqaqa juk laya phawaq khururqpa sutin, pankatiyaman rich'akun, sara ukhuspi may tiyan, sillu sapa, urquqa waqrayuq.


Waku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waku nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Waku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waku nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, aychan manchay misk'i.


Walaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Walaku nisqaqa juk laya janp'atuq manchay k'ayraq sutin, mikhunapaq kay layamantaqa.


Walapuka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Walapuka: s.(zoo) Puka karán. Juk laya wach'ikuq khururqpa sutin.


Wallata[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wallata nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin, yuraq ukhu wasanlla yana, qucha chinpaspi kawsan, juknin sutin waswa.

Wallpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wallpa nisqaqa juk laya uywa waskuqpa wallpaq sutin.


Wallpachaki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wallpachaki nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Wallulumpawaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wallulumpawaska nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Wallwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wallwa: s.(bot) Walwas. Juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Walu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Walu: s.(zoo) Turtuqa. Juk laya khururqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, wasanpi wasinta apayachan.


Walwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Walwa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Wama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wama: s.(bot) Suqus. Juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, tullunpi may yakuyuq.


Waman[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waman: s.(zoo) Wamanpallpa. Juk laya aycha mikhu wapharaqpa sutin, anka chhikan, yukhusta, urpista mikhun, uqhi.


Wamanpallpa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wamanpallpa: s.(zoo)Waman.


Wamanpinta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wamanpinta nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, t'ikanwan pukata tullpukun.


Wamanripa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wamanripa nisqaqa juk laya puna janpi mallkiqpa sutin.


Wamanqiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wamanqiru nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Wambisa chaqruna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wambisa chaqruna: s.(bot) q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Waminku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waminku: s.(zoo) Tayra, ukati, umsiri, jurun.


Wanaku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wanaku nisqaqa juk laya uywa waskuqpa sutin, kay ura jallp'asllapi tiyan.


Wanarpu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wanarpu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, yunqallapi tiyan, waqaynin qharita manchay warmita munachikun, pukata t'ikan, wat'allata wiñan chantaqa k'ullun rakhu rakhulla.


Wanay[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wanay nisqaqa juk laya mamaqhucha wapharaqpa sutin, akan chay wanuman tukun.


Wankanapalanta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wankanapalanta nisqaqa juk laya latanuq sutin.


Wankana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wankana: s.(zoo) K'ita khuchi. Juk laya k’ita waskuqpa sutin, aychan manchay misk'i.


Wankartipa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wankartipa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Wanpulayura[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wanpulayura nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Wanqiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wanqiru nisqaqa juk laya wayrunquq sutin.


Wansallu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wansallu: s.(bot) Huanshallu. Juk laya mallkiqpa sutin, juch'istuslla, khuchisman qunku wirayananpaq usqayta.


Wantar[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wantar: s.(bot) Siwinqa.


Wantuq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wantuq: s.(bot) kampachu: juk laya miyu mallkiqpa sutin, t'ikan pukata, manchay yuraqta, phichikata jina uma muyuchikun.

Wanwan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wanwan: s.(zoo) Tiwla. Llawar ch'unqa ch'uspi.


Wapapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wapapa nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin.


Waqanchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waqanchu nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin.


Waqar[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waqar nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin, yuraq jatun kunkayuq.


Waqchilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waqchilla nisqaqa juk laya tuta wapharaqpa sutin, qhincha p'isqu ninku, rikhuriwaqtinchiq pi wañunanta yachan nin.


Waqchilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waqchilla nisqaqa juk tuta puriq wapharaqpa sutin, waq, waq nispa waqan chay


Waqchillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waqchillu nisqaqa juk laya thaquq sutin.


Waqra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waqra: s.(zoo) Anta.


Waqrachini[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waqrachini nisqaqa juk laya itapalluq sutin, urqu itapallu ninku.


Waqrawaqra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waqrawaqra: s.(bot) Kishkakishka. Juk laya kishkayuq mallkiqpa sutin.


Waqrilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waqrilla nisqaqa juk laya qhuraqpa sutin.


Waqsa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waqsa: s.(zoo) Machu ararankhata nikun. Juk laya ararankhaqpa sutin.


Waqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waqu: s.(bot) Paqay. Juk laya sach’aqpa sutin, puqun may misk'ita.


Waquru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waquru nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, may juch'istuslla, tunasman rich'akun.


Waqwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waqwa nisqaqa juk laya puna wapharaqpa sutin.


Waranqachaki[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waranqachaki: s.(zoo) Pachaqchaki. Juk laya khururqpa sutin, ashka kachisniyuq.


Waranqasisa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waranqasisa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, jatuchasta wiñan.


Waranqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waranqu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Waranway[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waranway nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, kurkun yuraq, puqun chhullchu chhullchullata mayu chinpaspi may yupa tiyan.


Waraqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waraqu nisqaqa juk laya puna ulalaqpa sutin.


warawya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

warawya: s.(bot) Waruma Juk laya puna sach’aqpa sutin, t'ikan q'illuta sumaq lluqsin kurkus k'ullunmanta.


Wari[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wari: s.(zoo)Wik'uña.


Warinkunka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Warinkunka nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, punallapi tiyan.


Warku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Warku nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin,jatuchachaqta wiñan, puquy k'allku, janpi wisananaypaq.


Warmimunachi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Warmimunachi nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, warmita munachin nin kay mallkiqa.


Warmiwaqra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Warmiwaqra: s.(zoo) Chinawaka.


Warmiwarmi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Warmiwarmi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Wartaq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wartaq: s.(zoo) K'aira. Janp'atu.


Wasiwatana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wasiwatana nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin, yuranwan wasita ruwaq kanku.


Waskaraya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waskaraya nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, Amaru mayupi tiyan.


Waskasikullu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waskasikullu nisqaqa juk laya ulalaqpa sutin, waskawaskallata wiñan, puquynin k'allku chantaqa janpi ch'unchull ulsirapaq.


Waskasiya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waskasiya: s.(bot)Ichillapanqa. Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Wasu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wasu: s.(zoo)Washu. Chay chhakasmanta, manchay sik'imirasmanta jatunkaqninta, qh'illanta nikun.


Wasuncha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wasuncha: s.(zoo) Taruqa. Juk laya k’ita waskuqpa sutin, kawraman rich'akun, waqran sapijina ch'anpa.


Watarakumuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Watarakumuyu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Watillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Watillu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Watusa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Watusa: s.(zoo) Watusa, aquti. Juk laya khururqpa sutin, juk'uchajina.


Wawak'iru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wawak'iru: s.(zoo)Wawapuñuchi, q'ipicha. Juk laya thaparankuq sikan, millmawan k'aspisituswan ima mayt'usqa kawsan, sach'a laqhista mikhuspa kawsanpi.


Wawanup'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wawanup'anqa nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, janpi, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Wayaba[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayaba: s.(bot) Sawintu. Juk laya janpi mallkiqpa sutin, puquynin mikhukun, q'illusta puqun, janpi wawa laqhinpan yakun ñawi ch'aqiyaypaq, chantaqa llawarq'ichapaq.


Wayakan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayakan nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Wayaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayaw nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, khishkarara.


Wayaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayaw: s.(bot)Juk laya sausiq sutin, kullita tullpunapaq kusa sapin.


Waych'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waych'a nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'illuta t'ikan juch'istuslla.


Waychaw[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waychaw: s.(zoo) Wanchaku, yakup'isqu. Juk laya wapharaqpa sutin, punallapi tiyan, yana yuraqnisniyuq chupanpi.


Waychu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waychu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, punallapi tiyan, jatun, khuyuspa phawayachan.


Wayju[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayju: s.(zoo) Waykuru. Juk laya yuthuqpa sutin, p'isaqamanta aswan jatun, yunqallapi tiyan


Waykuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waykuru: s.(zoo) Wayju. Juk laya yuthuqpa sutin, p'isaqamanta aswan jatun, yunqallapi tiyan.


Waykuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waykuru nisqaqa juk laya phawaq khururqpa sutin, wach'iyuq.


Waykuru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waykuru: s.(zoo) Wayju. Juk laya yuthuqpa sutin, p'isaqamanta aswan jatun.


Wayllamut'iya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayllamut'iya nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Wayllapilli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayllapilli nisqaqa juk laya qhuraqpa sutin.


Waynapiqchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waynapiqchu nisqaqa juk laya khururqpa sutin, pankatiya ayllumanta, khuchukuq silluyuq.


Waynapiqchu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waynapiqchu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Wayrak'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayrak'aspi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Wayramanalli Wayramanalli nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, laqhisnin umananaypaq kusa, chantaqa qaran kusallataq uya phisuspaq.


Wayrap'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayrap'anqa: s.(bot) Chirwayusa, chiriqsananqu. Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, chiriyasqaspaq janpi, chantaqa sulluchin warmi unqusqasta.


Wayraruna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayraruna nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Wayraupi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayraupi nisqaqa juk laya p'isqu rich'akun tiluchiman, wayrata upin sayaykuspa.


Wayrunqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayrunqu nisqaqa juk laya wach'iyuq khururqpa sutin, tiyan kinsa laya, yana puka uma, q'illu yanasniyuq ashkakawsanku juk'ucha thapaspi, uqtaq jatuchas sapankulla tiyanku.


Wayruru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayruru nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, puqun pukasta yana ñawista, t'ikantaq yuraqta juch'istusllata. Apayachanku qullqi ch'uspapi imaqtinchus wayjan qullqita nispa, chantaqa sapa pusrispapis imaqtinchus runaman tukun nin sapanchiq purqtinchiq.


Wayruru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayruru nisqaqa juk laya mik'u mik'uqpa sutin, yana pukasniyuq, khanikuspa wanchikun.

Waysallpu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waysallpu: s.(bot) Rusas. Juk laya mallkiqpa sutin, , yuranpi khishkasniyuq, wasi k'achachanapaq uqharinku


Wayta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayta: s.(bot) Labil. Juk laya mallkiqpa sutin, may k'achituta t'ikan.


Wayt'anpu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayt'anpu nisqaqa juk laya sikaq sutin, chachakumapi tiyan, pilpintuqpa irpan.


Wayu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayu : s.(bot) Juk laya mallkikunaqpa sutin, chay rumispi qaqaspi machu sach'aspi rikhurin chay mallkikunaqpa sutin.


Wayusa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wayusa, wayusap'anqa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, janpi uma nanaypaq wisa nanaypaq, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Waywash[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waywash: s.(zoo) Q'arachupa.


Waywashi paparawa nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, waywashi puquyninta mikhun.


Waywashi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Waywashi nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, juch'istulla, sach'allapi kawsan, ch'anpa chupa.


Wichu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wichu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Wik'uña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wik'uña nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, millman may llanp'itu p'achasta ruwanapaq.


Wikunku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wikunku nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan


Wilawila[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wilawila nisqaqa juk laya millay qhuraqpa sutin.


Wilchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wilchi: s.(bot)Chuqllu.Saraq puquyninta nikun.


Wildu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wildu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Wili[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wili nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Wilka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wilka nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Willa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Willa nisqaqa juk laya k'ita quwiq sutin, wisk'achaman rich'akun, mana chupayuq jatuchaq chakisniyuq, chaqrasta may tukupun.


Willakuqpisqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Willakuqpisqu: s.(zoo)Akasimi, k'ukiru. Juk laya wapharaqpa sutin, pichus wasiman jamunanpaq waqan pichájamushan nispa.


Willkaparu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Willkaparu: s.(bot) Yanasara. Juk laya saraqpa sutin, jatuchachaq yana sara.


Willk'u[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Willk'u nisqaqa juk laya ch'ipakuq mallkiqpa sutin.


Willk'uyuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Willk'uyuyu nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, larq'asllapi tiyan, q'illuta t'ika, salsapi mikhukun laqhisnin.


Wilwil[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wilwil nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Wilwil[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wilwil nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin. o


Wiñaywayna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wiñaywayna nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Winchuka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Winchuka nisqaqa juk laya llawar ch'unq khururqpa sutin, chaqas unquyta churakun.


Wiñi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wiñi: s.(zoo) Chhukiya. Juk laya wapharaqpa sutin.


Winkuwinku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Winkuwinku nisqaqa juk laya khururqpa sutin, q'illu yanasniyuq q'umir pachaslla aswan tiyan, t'uqpiqtinchiq chakisninmanta q'illuyaku lluqsimun chay janpi sirk'ipaq.


Wipu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wipu nisqaqa juk laya challwaqpa sutin.


Wiqlla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wiqlla nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, chhankaspi wiñan, laqhisnin q'achu uywaspaq, may k'achituta t'ikan.


Wiqru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wiqru: s.(zoo) Uritu, luru.


Wiquntuy[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wiquntuy nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Wiramalkachu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wiramalkachu nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Wiraq'uwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wiraq'uwa nisqaqa juk laya q'apaq mallkiqpa sutin.


Wirawira[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wirawira nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, yuraqta t'ikan, janpi ch'ujupaq


Wirbina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wirbina nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.)


Wiririma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wiririma nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin.


Wiru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wiru: s.(bot) Kaña. Juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, ashka yakuyuq yuranpi chaymanta asucar ruwakun.


Wirutisankudu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wirutisankudu nisqaqa juk laya llawar ch'unqa ch'uspiq sutin, chay chinpachikun chay q'illu unquyta, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Wisk'acha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wisk'acha nisqaqa juk laya k’ita waskuqpa sutin, ch'anpa chupa, qaqasllapi kawsan, lap'a ninri, qaqaspi imajina purin.


Wiskul[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wiskul: s.(zoo)Suwintu, suwiq'ara.


Wispillu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wispillu nisqaqa juk laya tilanchaki wapharaqpa sutin.


Wisqacha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wisqacha nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, juch'istusllata wiñan, punallapi tiyan.


Wisu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wisu: s.(bot) Rumiqara. Juk laya mallkikunaqpa sutin, qaqaspi, machu sach'aspi ,ñawpa pirqaspi rikhurin.


Wisún[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wisún nisqaqa juk laya ararankhaqpa sutin.


Wita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wita nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, mayusllapi tiyan.


Witalta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Witalta nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin. s bañados


Witi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Witi nisqaqa juk laya k'ita piliq sutin, jatun.


Wituq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wituq nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Wituq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Wituq nisqaqa juk laya puquq sach’aqpa sutin, q'umir puquynin kusa yanata tullpunapaq, chantaqa janpi ch'ujupaq, chantaqa ch'uspita ayqinchin puquynunta kutaspa jawikuqtinchiq.




Y[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Y


Yakayaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yakayaka, jak'aqllu nisqaqa juk laya puna wapharaqpa sutin, qaqaspi jusk'uspa wachan, q'illu wisa.


Yakukachiq[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yakukachiq nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, chantaqa mikhukun ima.


Yakulubu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yakulubu: s.(zoo) Yakupuma. Juk laya k’ita waskuqpa sutin, yakupi kawsan, challwiru.


Yakumama[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yakumama: s.(zoo) Sikuri. Juk laya jatun katariqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, wakasta upiyukapun, chay jatuchaq mayuspi tiyan.


Yakun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yakun: s.(zoo) Chay jatun khirkinchuq sutin.


Yakup'isqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yakup'isqu nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, yaku patallapi sayan, yana yuraqkunasniyuq chupanpi liqranpi.


Yakupuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yakupuma: s.(zoo)Yakulubu. Juk laya k’ita waskuqpa sutin, yakupi kawsan, challwiru.


Yakutukuta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yakutukuta nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Yami[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yami nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin.


Yamip'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yamip'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Yana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yana nisqaqa juk laya wach'ikuq khururqpa sutin.


Yanaayawaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanaayawaska nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Yanachhaka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanachhaka nisqaqa juk laya khururqpa sutin, ashka tiyanku thapaspi, chaqrasman mayta yaykunku, laqhisninta mikhukapunku, pukapis tiyallantaq.


Yanachini[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanachini nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, janpi.


Yanach'uspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanach'uspi nisqaqa juk laya khururqpa sutin, chaqraman yaykuspa chhurkuchinku chhakaswan khuska.


Yanaimilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanaimilla nisqaqa juk laya papaqpa sutin.


Yanaiwichik[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanaiwichik: Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Yanakisa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanakisa nisqaqa juk laya itapalluq sutin, yanayura.


Yanararankha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanararankha nisqaqa juk laya ararankhaqpa suti, jatun kayman chhikan, Amaru mayullapi tiyan.


Yanalaqatu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanalaqatu nisqaqa juk laya khururqpa sutin.


Yanali[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanali nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, mujunwan, laqhinwan q'illu tullpukun.


Yananara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yananara nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Yanallachu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanallachu nisqaqa juk laya yaku mallkiqpa sutin.


Yanamaqanap'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanamaqanap'anqa nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, wasi chaqllipaq kusa.


Yanamaru[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanamaru: s.(zoo)Yakumama.


Yanamuqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanamuqu nisqaqa juk laya janpi sach’aqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, kiruta pichanapaq kusa, kukata jina jach'uyuna.


Yanapichin[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanapichin nisqaqa juk laya wapharaqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Yanapiraña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanapiraña nisqaqa juk laya challwaqpa sutin.


Yanapuma[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanapuma nisqaqa juk laya yana uthurunkuq sutin, pumaman rich'akun, chaywanpis yana.


Yanapuqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanapuqu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Yanasara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanasara: s.(bot)Willkaparu.


Yanathaqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanathaqu nisqaqa juk laya thaquq sutin, kurkun yana.


Yanawapu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanawapu nisqaqa juk laya k'usilluq sutin.


Yanayaku k'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanayaku k'aspi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Yanayana[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yanayana nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Yaq'ayaq'a[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yaq'ayaq'a nisqaqa juk laya khururqpa sutin,chay kusikusiman rich'asqa khurutiyan manchay usqayta purinchay.


Yarawisqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yarawisqu nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Yarina[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yarina nisqaqa juk laya chuntaqpa sutin, wasista ruwanku kurkunmanta.


Yarita[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yarita nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, llant'apaq kusa ch'aqran.


Yasipi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yasipi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Yawarchunka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yawarchunka nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, puqun q'illusta mana ancha misk'ichu.


Yawarch'unqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yawarch'unqa nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin.


Yawarch'unqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yawarch'unqa nisqaqa juk laya llawar ch'unqa khururqpa sutin,yaku t'urupi tiyan.


Yawark'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yawark'aspi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Yawarp'anqa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yawarp'anqa: Juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.

Yawarwiqi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yawarwiqi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, k'ullunmanta ruwakun kanuwas.


Yawatik'aspi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yawatik'aspi, yawatip'anqa nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan, umananaypaq kusa, chantaqa katari khanisqasta janpinapaq.


Yawati[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yawati: s.(zoo) Turtuqas. Juk laya k'ita khururqpa sutin, wasanpi apayachan wasinta.


Yawriyawri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yawriyawri nisqaqa juk laya puna mallkiqpa sutin.


Yuchuwaska[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuchuwaska nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Yuka[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuka nisqaqa juk laya puquq mallkiqpa sutin, uqa jina puqun jallp'a ukhupi, chay papa jina mikhukun, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Yulilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yulilla nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, t'una qaralla, may misk'i.


Yulu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yulu nisqaqa juk laya yaku wapharaqpa sutin, chay tilan chakismanta, wisan yuraq wasan puka.


Yunya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yunya nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, chuwijina puqun chhuqusta, mikhukun.


Yuqra[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuqra nisqaqa juk laya yaku khururqpa sutin.


Yuqris[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuqris, yukis: s.(zoo) Taraqchi.


Yuqsa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuqsa nisqaqa juk laya puna piliq sutin.


Yuraq bagri[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuraq bagri nisqaqa juk laya challwaqpa sutin, Amaru mayupi tiyan.


Yuraqkinilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuraqkinilla nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin.


Yuraqlupuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuraqlupuna nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin.


Yuraqmulli[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuraqmulli nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin, khishkarara.


Yuraqp'akincha[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuraqp'akincha : nisqaqa juk laya miyu t’ika mallkiqpa sutin, yuraqta t’ikan, yuraq t’ika amapula.


Yuraqpiraña[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuraqpiraña nisqaqa juk laya challwaqpa sutin.


Yuraqqiwa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuraqqiwa nisqaqa juk laya ch'ikiq sutin, yuraq ukhu.


Yuraqwapa[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuraqwapa nisqaqa juk laya puna sach’aqpa sutin.


Yuraqsara[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuraqsara nisqaqa juk laya saraqpa sutin, yuraq chinhi, tiyan t'unas, jatuchaqpis.


Yuraqwayta[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuraqwayta nisqaqa juk laya juch'iy sach’aqpa sutin.


Yuraqyukilla[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuraqyukilla nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, ñawi ch'aqiyaypaq kusa sapin.


Yurawañuqchi[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yurawañuqchi nisqaqa juk laya janpi mallkiqpa sutin, q'uñi jallp'asllapi tiyan.


Yuthu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuthu, tinamu nisqaqa juk laya mana chupayuq wapharaqpa sutin, phawarispa mancharichikun, churr nisma phawarin, papata allinta suwan.


Yuthuqpapan[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuthuqpapan nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin rich'akun papaman. Papa illa.


Yuthuqsaran[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuthuqsaran nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, saraman rich'akun. Sara illa.


Yuyapishqu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuyapishqu nisqaqa juk laya yakupi kawsaq wapharaqpa sutin.


Yuyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuyu nisqaqa juk laya mallkiqpa sutin, laqhinkuna mikhukun salsapi, yuraqta puqun, manchay kusa mikhunapaq salsapi.


Yuyun[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuyun nisqaqa juk laya sach’aqpa sutin, tiyan q'uñi jallp'asllapi, 35 makita wiñan.


Yuyurupachiku[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Yuyurupachiku, itapallu nisqaqa juk laya qhuraqpa sutin, t'uqpiqtinchiq allinta siqsichikun chantaqa sirk'ita churakun.