Niwa
- Suchu piki nisqamanta ñawirinaykipaq chaypi qhaway.
Niwa | |||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Mitan kamay | |||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||
Mitan kamaypaq sutin | |||||||||||||||||||||
Chusquea quila Kunth | |||||||||||||||||||||
Kaqlla mitan kamaypaq sutinkuna | |||||||||||||||||||||
Niwa[2] (Chusquea quila syn. Cortaderia quila) nisqaqa Piruwpi kawsaq hampi yuram.
Kaypipas qhaway[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]
Pukyukuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]
- ↑ «Niwa». Tropicos.org. Missouri Botanical Garden. 25 qhulla puquy killa 2010 watapi rikusqa.
- ↑ Justo Mantilla Holguín, Oscar Olazábal Castillo (2008): Pachamama Hampi Qhoranchiskuna: Las Plantas Medicinales de nuestra Madre Tierra, Valle Sagrado de los Inkas-Cusco. Instituto de Ecología y Plantas Medicinales, Qusqu.
Hawa t'inkikuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]
Commons nisqapi suyukunata uyarinakunatapas tarinki kaymantam: Chusquea quila.