Punku p'anqa: Allpa llamk'ay
Allpa llamk'ay


Allpa llamk'ay nisqaqa runap yurata uywatapas kamachiynin. Chay kamachiyninwanqa runap manañam chakunan, sallqa yurakunata pallanan chayllachu atin. Allpa llamk'ayqa iskaynintin kuraq llamk'aymi:
- Chakra kamay nisqapi chakranchikkunapi chakra yurakunatam yapunchik, tarpunchik, aymuranchik, chay yurakuna puqunanpaq, mikhunanchik tukunanpaq.
- Michiypitaq uywanchikkunatam wayllakunapi, q'achuwan michinchik.
Qillqakuna
Hawa t'inkikuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]
Cosas que puedes hacer
Wiru yura rikch'aq ayllu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]
Kaymi huk Wiru yurakuna:
- lliwa (Bromus catharticus)
- chillwar, pumachu (Calamagrostis sp.)
- kila (Chusquea quila)
- k'urkur (Chusquea scandens)
- suru (Chusquea sp.)
- taqsa niwa (Cortaderia rudiuscula)
- niwa, siq'impa, wantar (Cortaderia rudiuscula, Cortaderia quila)
- siqsin (Cortaderia selloana)
- irwaluysa (Cymbopogon citratus)
- q'uya (Festuca sp.)
- chilliwa, ch'illiwa (Festuca dolichophylla)
- iru, iru ichhu (Festuca orthophylla)
- walla q'uya (Festuca fiebrigii)
- ichhu-ichhu (Festuca orthophylla (Boliviapi), Festuca sp., Stipa sp. et al. gen.)
- pintuq (Gynerium sagittatum, Chusquea scandens)
- siwara (Hordeum vulgare)
- siku pinkuyllu (Olyra latifolia)
- arrus (Oryza sativa)
- wayra china p'anqa (Pariana herbacea)
- kikuyu (Pennisetum clandestinum)
- suqus, sukcha (Phragmites communis)
- wiru, misk'i wiru (Saccharum officinarum)
- sintinu (Secale cereale)
- ichhu, puna ichhu (Stipa ichu)
- tisña (Stipa obtusa)
- triw (Triticum aestivum)
- sara (Zea mays)