Ariqipa suyupi rimaykuna

Wikipediamanta

Ariqipa suyu[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Pruwinsya Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Ariqipa 676,820 85.2 116,029 14.6
Castilla 27,424 79.2 7,142 20.6
Kamana 40,180 83.4 7,960 16.5
Qarawili 27,184 83.6 5,263 16.2
Kaylluma 41,682 63.2 24,220 36.7
Kuntisuyus 12,480 72.7 4,670 27.2
Islay 40,739 84.6 6,992 14.5
Unyun 5,431 39.3 8,339 60.4
Llapan 871,940 82.7 180,615 17.1

/1 Rimaqkuna: 5 / 5+ wata

/2 Indihina simi: qhichwa simi, aymara simi, ashaninka simi icha huk indihina simi (mana hawa simi)

Pukyu: [1]

Ariqipa pruwinsya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Ariqipa 54,054 93.0 3,353 5.8
Chiriwata 1,998 79.8 505 20.2
Hanan Kusisach'a 57,489 85.8 9,436 14.1
Jacobo Hunter 35,770 84.7 6,457 15.3
José Luis Bustamante y Rivero 65,236 91.9 5,642 7.9
La Joya 16,065 74.3 5,531 25.6
Mariano Melgar 41,732 87.3 6,024 12.6
Mulliwaya 926 74.3 319 25.6
Miraflores 41,024 87.3 5,904 12.6
Pawqarpata 91,392 82.9 18,727 17.0
Pukaurqu 84,518 82.3 18,025 17.6
Puluwaya 1,289 94.9 69 5.1
Puqsi 545 96.1 22 3.9
Qayma 56,744 82.8 11,664 17.0
Qiqiña 1,034 92.4 84 7.5
Sabandía 2,941 86.6 439 12.9
Sach'aka 13,382 83.3 2,665 16.6
San Juan Siwas 860 73.3 313 26.7
San Juan Tarukani 385 19.6 1,578 80.3
Santa Isabel Siwas 851 73.5 306 26.4
Santa Rita Siwas 2,615 65.8 1,356 34.1
Saraqhatu 5,320 86.0 860 13.9
Suqawaya 47,483 86.4 7,437 13.5
Tiyawaya 11,159 82.9 2,296 17.1
Uchumayu 8,678 89.4 1,027 10.6
Vitor 1,866 76.6 569 23.3
Yanawara 20,595 95.1 909 4.2
Yarapampa 897 94.7 50 5.3
Yura 9,972 69.0 4,462 30.9
Llapan 676,820 85.2 116,029 14.6

Castilla pruwinsya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Antawa 1,005 83.2 201 16.6
Aplaw 7,381 91.7 661 8.2
Ayu 307 93.9 20 6.1
Chachas 543 32.6 1,120 67.2
Chuqu 321 31.7 687 67.8
Ch'illkaymarka 421 58.6 297 41.4
Mach'aqway 766 93.3 48 5.8
Pampaqullqa 2,597 90.1 279 9.7
Tipan 510 93.6 33 6.1
Uraka 5,361 81.9 1,177 18.0
Urqupampa 4,960 67.7 2,354 32.1
Uñun 311 92.8 24 7.2
Wankarki 1,235 92.8 96 7.2
Wiraku 1,706 92.1 145 7.8
Llapan 27,424 79.2 7,142 20.6

Islay pruwinsya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Dean Valdivia 4,637 80.0 1.157 20.0
Islay 3,705 84.5 520 11.9
Kukachakra 7.005 81.2 1.614 18.7
Mejía 7.005 81.2 1.614 18.7
Mullintu 19.717 88.9 2.234 10.1
Punta de Bombón 4.777 78.6 1.300 21.4
Llapan 40,739 84.6 6,992 14.5

Kamana pruwinsya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
José María Quimper 3,145 87.6 445 12.4
Kamana 11,944 88.3 1,570 11.6
Mariano Nicolás Valcárcel 2,508 65.4 1,324 34.5
Mariscal Cáceres 3,693 74.7 1,250 25.3
Nicolás de Piérola 4,839 87.1 712 12.8
Qillqa 642 87.9 88 12.1
Samuel Pastor 9,746 82.2 2,100 17.7
Ukhuña 3,663 88.5 471 11.4
Llapan 40,180 83.4 7,960 16.5

Kaylluma pruwinsya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Achuma 534 50.0 535 50.0
Chiway 3,686 62.8 2,176 37.1
Chuka 314 24.9 943 74.8
Ichhupampa 309 44.8 381 55.2
Kaylluma 1,246 35.0 2,307 64.9
Lari 616 49.9 618 50.0
Lluta 1,063 82.1 227 17.5
Madrigal 267 41.1 382 58.9
Maqa 460 54.8 375 44.7
Maqhis 25,933 74.3 8,951 25.6
Qallalli 826 35.7 1,485 64.2
Qhawanakunti 1,810 68.8 811 30.8
Qupuraki 467 36.1 816 63.1
Siwayu 301 42.1 414 57.9
Thapay 154 25.9 438 73.6
Tisku 192 12.0 1,407 87.9
Tuti 291 37.0 494 62.8
Wampu 638 78.8 172 21.2
Wanka 1,677 97.2 49 2.8
Yanqi 898 42.0 1,239 58.0
Llapan 41,682 63.2 24,220 36.7

Kuntisuyus pruwinsya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Antaray 589 89.2 70 10.6
Chichas 717 95.7 30 4.0
Chuqipampa 2,985 91.3 283 8.7
Hatun Mayu 2,652 84.3 493 15.7
Iray 571 88.0 78 12.0
Qayarani 806 24.9 2,431 75.0
Salamanka 690 72.1 266 27.8
Yanaqiwa 3,470 77.2 1,019 22.7
Llapan 12,480 72.7 4,670 27.2

Qarawili pruwinsya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Akari 3,350 90.4 350 9.4
Atiku 3,450 91.3 325 8.6
Atiquipa 516 70.7 188 25.8
Bella Unión 3,381 84.0 640 15.9
Chala 3,913 84.0 740 15.9
Chaparra 2,504 74.4 856 25.4
Haki 1,424 92.9 108 7.0
Kikacha 1,261 75.3 411 24.6
Lumas 1,050 95.5 49 4.5
Qarawili 2,983 88.8 374 11.1
Qawachu 570 73.1 206 26.4
Wanuwanu 1,365 61.0 873 39.0
Yawka 1,417 90.8 143 9.2
Llapan 27,184 83.6 5,263 16.2

Unyun pruwinsya[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Distritu Kastilla simita rimaqkuna /1 % Indihina simita rimaqkuna /1, /2 %
Alqa 398 20.7 1,517 78.9
Charkana 318 55.7 253 44.3
Pampamarka 217 17.6 1,014 82.4
Puyka 94 3.9 2,342 96.1
Qichuwalla 155 61.5 96 38.1
Qutawasi 2,156 78.5 576 21.0
Sayla 189 41.3 267 58.3
Tawriya 107 34.5 203 65.5
Tumipampa 453 56.8 342 42.9
Turu 790 86.2 122 13.3
Waynaquta 554 25.6 1,607 74.3
Llapan 5,431 39.3 8,339 60.4

Kaypipas qhaway[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Pukyukuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

  1. www.inei.gob.pe/ (2007)
Wallqanqa (Piruw) Suyukuna (Piruw) Unancha (Piruw)
Amarumayu · Anqash · Apurimaq · Ariqipa · Ayakuchu · Ika · Kashamarka · Lampalliqi · Lima · Luritu · Mayutata · Muqiwa · Pasqu · Piwra · Punu · Qispi Kay · Qusqu · San Martín · Sunin · Taqna · Tumpis · Ukayali · Wankawillka · Wanuku
"https://qu.wikipedia.org/w/index.php?title=Ariqipa_suyupi_rimaykuna&oldid=662273" p'anqamanta chaskisqa (Wikipedia, Qhichwa / Quechua)