Q'uncha

Wikipediamanta
Quncha nisqaqa huk sut'ikunayuqmi; Quncha (sut'ichana) rikuy.
Q'uncha (Die offene Herdstelle), Rudolf Epp-pa llimphisqan.
Q'uncha, yamt'awan q'uñichinapaq.
Irrumanta q'uncha, 19ñ pachakwata.
Q'uncha, 1820 watamanta, Chenonceau pukarapi.
Pichikilla q'uncha, 1900 watamanta.
Allpawapsi q'uncha, Hukllachasqa Amirika Suyukunapi.

Q'uncha,[1][2][3] Tullpa[4][5][6] icha Ninapata[6] nisqaqa wasipi kaq yanuna ninam.

Musuq pachapitaq allpa wapsiwan icha pinchikillawan q'uñiq llamk'anam.

Kaypipas qhaway[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Hawa t'inkikuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

Pukyukuna[llamk'apuy | pukyuta llamk'apuy]

  1. Teofilo Laime Ajacopa: Iskay simipi yuyayk'ancha. La Paz - Bolivia, 2007.
  2. Nonato Rufino Chuquimamani Valer / Ministerio de Educación del Perú: Yachakuqkunapa Simi Qullqa - Qusqu-Qullaw Qhichwa Simipi. Lima, Piruw 2005.
  3. Nonato Rufino Chuquimamani Valer, Carmen Gladis Alosilla Morales, Victoria Choque Valer / Ministerio de Educación del Perú: Qullaw Qichwapa Simi Qullqan. Lima, Piruw 2014.
  4. Gedeón Palomino Rojas, Genaro Rodrigo Quintero Bendezú / Ministerio de Educación del Perú: Yachakuqkunapa Simi Qullqa - Ayakuchu-Chanka Qichwa Simipi. Lima, Piruw 2005.
  5. Leonel Alexander Menacho López / Ministerio de Educación del Perú: Yachakuqkunapa Shimi Qullqa - Anqash Qichwa Simichaw. Lima, Piruw 2005.
  6. 6,0 6,1 Fabián Potosí C. et al., Ministerio de Educación del Ecuador: Kichwa Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu, Runa Shimi - Mishu Shimi, Mishu Shimi - Runa Shimi. Quito (DINEIB, Ecuador) 2009.
"https://qu.wikipedia.org/w/index.php?title=Q%27uncha&oldid=622417" p'anqamanta chaskisqa (Wikipedia, Qhichwa / Quechua)